Stars Under the Stars

Heinäkuu helteisessä loma-Suomessa, elokuu ei-helteisessä-mutta-kesälomatunnelmallisessa-Baselissa. Ei lainkaan hassumpi tapa viettää kesää. Suomesta kotiin lähtiessämme, arki tuntui jo koputtelevan nurkissa ja fiilis töihin palaavista ja koulun aloittavista kummitteli kaduilla. Baselissa lomat ovat elokuussa vasta alkaneet joten kaduilla on lomameininki ja kaupunki on täynnä kesätapahtumia. Yksi parhaista kesätapahtumista on mielestäni teleoperaattori Orangen järjestämä kesä-kino. Leffateatteri on pystytetty, ei sen enempää eikä vähempää kuin tuomiokirkkoaukiolle ja esityksiä on elokuun joka ilta.

***

Spending the month of July in the sunny Finland which is basically closed for the holidays and August in  not-so-sunny-but-still on holiday mood-Basel is not a bad idea at all. When we left Finland a couple of weeks ago for Basel, we could already feel the end of holidays on the streets and the "getting back to the office and school"-mood among the people. However, the summer holidays had just started when we got back home to Basel and all the summer events are still on their active stage. In my opinion, one of the best summer events is the summer cinema organized by teleoperator Orange. The outdoor cinema is on the Münsterplaz  and there is a different movie each night until the end of August.

Viime viikolla kävimme Mr. Pepperin kanssa katsomassa The Grand Hotel Budabest ja keskiviikkona ystäväni Mrs. D:n kanssa katsomassa American Hustlen. Mainioita vaihtoehtoja kummatkin filtin ja tähtitaivaan alla katsottaviksi.

 

Elokuva-aukion laidalla on pieni puistikko, jota kiertävät leffa-elokuun ajaksi pystytetyt pop-up ravintolat, mukana mm. lempi-fuusio-aasialaiseni Lily's, meksikolaisia tacoja, alcaselaisia flamkucheja, viinibaari, jäätelöbaari.

***
Last week Mr. Pepper and I went to see The Grand Hotel Budabest and last night my dear friend Mrs. D saw American Hustle. Both of them beign excellent options to be seen under the stars. 

There is a small park along the square full of pop-up restaurants for the time of the summer cinema. One of them beign my favorite Fusion-Asian Lily's, mexican tacos, winebar, flamkuche etc.

 Sveitsiläisellä pietettillä huomioon oli otettu niin eturiviin joutuvat (harkitsin jopa eteen siirtymistä kokeiltuani miten mukavat aurinkotuolit olivat), täydellisen puhtaat ja siistit pop-up vessat, pienimmätkin yksityiskohdat mm. numeroimattomat paikat saattoi varata itselleen kiinnittämällä tuoliin kumilenkillä ja omalla nimellä varustetun hauskan lapun, joita jaettiin sisäänkäynnillä. Keskellä aukiota oli VIP-penkkejä joihin arvottiin onnekkaat, leffakarkkeja sai sponsoreilta ja ympäristö oli mitä hurmaavin. Pepper kiinnitti huomiota jättiscreenin erinomaiseen kuvan laatuun sekä äänentoistoon, mikä oli toteutettu kiinnittämällä kaiuttimia talojen seiniin.

 

Vastaavanlaiset ulkoilmaleffat myös Zurichissa, Bernissä ja Genevessä. Näytösajat ja lisätiedot täältä.

***

The event is organized with the famous Swiss excellence: all the small details have been taken into account. The people who would need to sit in the first rows, have been provided with beach chairs which were so comfortable that I even considered to change to the first row.  The pop-up toilets were incredibly clean and tidy, un-numbered seats can be reserved by name-tagged signs given on the front door, VIP seats are raffled for the lucky ones and there were even movie candies given by the sponsors. Mr. Pepper was impressed by the quality of the giantic screen and the sound systemn which was achieved by speakers attached to buildings walls.

There are outdoor movies also in Zurich, Bern and Geneva. For show times, program and other information click here.

Sea, Sun, Salmon, Sheeps

Olen Turun saariston tyttöjä ja huolimatta siitä, että asuin useamman vuoden Helsingissä ja olemme viettäneet kesää viimeiset kuusi vuotta Espoon Suvisaaristossa, en ole oikein koskaan saanut otetta pääkaupungin edustan saariiin.

***

I am a girl from Turku archipelago and despite the fact that I lived several years in Helsinki and we have spent every summer past 7 years in Suvisaaristo in Espoo,  I've never really got into the front islands in front of the capital.

Kunnes...kyläilimme Panchon kanssa ystäviemme luona Tapiolassa ja aurinkoisen päivän kunniaksi, he veivät meidät päiväretkelle Isoon Vasikkasaareen. Otimme bussin Haukilahteen, hyppäsimme laiturilta saaristolaisveneen kyytiin ja vain n. 10 minuutin merimatkan päästä, astuimme maihin hurmaavaan saareen!

***
Until... Pancho and I visited friends in Tapiola and one sunny Saturday they took us for a day trip to Iso Vasikkasaari. We took a bus to Haukilahti, hopped on board on a lovely, old-school archipelago boat which took us in about 10 minutes to a charming island with so many things to do and see.

Koska saavuimme saarelle lounasaikaan, nappasimme pöydän saaren ainoan (muita ei tarvita) ravintolan terassilta. Pojat nauttivat lohikeittoa ja maitoa, mamat savulohisalaattia ja kylmää Grüner Veltlineria ja Pellegrinoa.

***

We arrived on lunch time and got a table from the sunny terrace of the island's only restaurant. While the boys had salmon soup and milk, the mamas had a smoked salmon salad and cold Grüner Veltliner and San Pellegrino.

Sillä välin kun odotimme ruokia, kävimme silittelemässä ja ihmettelemässä saaren kolmea lammasta.
***
While waiting for the food, we went to see the sheeps on the island. There are three very calm and soft sheeps and the boys loved them.

Lounaan jälkeen kävelimme saaren poikki toiseen pienvenesatamaan, joka on tarkoitettu niille, jotka haluavat vierailla saarella omalla veneellä. Laituri ja sen läheiset kalliot ovat täydellisiä auringon otolle, grillaukselle ja Suomen kesästä nauttimiseen.

***

After the meal we had a walk across the island and visited a small harbor for those who want to visit the island with their own boats. The pier was perfect for sun bathing, BBQ and just enjoying the Finnish Summer at its best.

Saarelta löytyy myös hiekkarantoja, kahvila, lasten leikkipuisto, hyvät sanitettitilat ja valtava nurmikenttä jossa voi pelata jalkapalloa, heitellä frisbeetä, ottaa aurinkoa, pelata lentopalloa, ottaa rennosti. Jos ette ole vielä käyneet, tehkää retki kauniina päivänä, paikka on ihana!

***

There is also a beach, cafe, play area for children, many places where to BBQ, toilets, showers and a huge green area suitable for volley ball, foot ball, frisbee, sun bathing, chilling out...If you are looking for a relaxed but well organized island for a warm and sunny summer day, I can recommend Iso Vasikkasaari!

Lisää infoa:

Saaristoveineiden aikataulut

Ravintola Gula Villan

Iso Vasikkasaari

***

More information:

Boat Schedules

Restaurant Gula Villan

Iso Vasikkasaari

Love in Portofino

Portofino on kaunis pieni satama, joka tunnetaan legendaarisena julkkisten ja miljonäärien lomanvietto paikkana. Tämä näkyi katukuvassa mm. ostosmahdollisuuksina: kylän ainoalla kadulla oli mini-mini-mini-liikkeet Diorilta, Hermesiltä, Louis Vuittonilta ja Giorgio Armanilta.

 

Ostoksia enemmän minua houkutti kauniit maisemat, joten sillä aikaa kun perheemme miehet pelasivat palloa aukiolla, lähdin pikku retkelle...

***

Portofino is a chic little harbour village known to be a legendary place for celebrities and multi-millionares to spend their holidays there. This could be seen on the shopping possibilities in this tiny village: it had mini-mini-mini stores of Dior, Hermes, Louis Vuitton and Giorgio Armani.

I was not on the shopping mood but instead I wanted to see some breath taking views so while the men of our family went to play some ball, I took a hike...



Silkkimekko ja korkokengät olivat varusteina ok ylöspäin mentäessä. Fiilistelin maisemia, annoin lempeän tuulen tuivertaa tukkaa, hengitin raikasta meri-ilmaa ja olin onnellinen ja kiitollinen upeasta päivästä, huikeasta ympäristöstä ja pienen seikkailun tuomasta vapauden tunteesta.
***
A silk dress and high heels were ok when climbing up. I loved the view, I let a gentle wind to blow my hair, I took a deep breaths of the fresh air, smelled the sea and was happy and grateful for the gorgeous day, amazing surroundings and the feeling of freedom created by my little adventure.



Otin kuvia linnasta ja linnasta avautuvista maisemista...
***
Some picture taking up in the castle...

  

Jos kiipeää ylös, on yleensä tultava myös alas. Helpommin suunniteltu kuin tehty. Jostain syystä 12 sentin korot eivät olleet alamäessä luonnonkivipolulla niin näppärä jalkine, kuin mitä olin ajatellut. Roikuin kaiteessa (jyrkimmissä kohdissa kaksin käsin) asetellessani korkojani tärisevin jaloin sopiviin kohtiin. Silkkimekko liimaantui hikiseen ihooni, tuulen tuivertama tukkani tuli silmille ja iso järjestelmäkamera keikkui olallani järkyttäen tasapainoani entisestään. Sain monta pitkää katsetta lenkkareissa, t-paidoissa ja reippaissa shortseissa vastaantulevilta linnan vierailijoilta. Jos osaisin lukea ajatuksia, matkalukemiseni olisi saattanut olla jotakin "Voi ei mikä blondi! Ei tuollaisissa vetimissä lähdetä tällaiselle retkelle"-tyylistä. Otin coolin "eipä tässä mitään, perusmeininki, ainahan pukeudun pikku hiking-retkille näin"-ilmeen ja hengittelin syvään, keskityin askelmiini ja laskeuduin niin arvokkaasti, kuin olosuhteet huomioon ottaen oli mahdollista. Joka kerta, kun minun teki mieli soittaa mieheni paikalle kantamaan minut alas, pysähdyin, keräsin voimia alla olevaa maisemasta ja hyräilin hiljaa tätä.
***
What goes up, must often come down. Easier planned than done.  For some reason my 12-cents high heels were not so practical going downhill on a natural stone path as they had been when going up. I hung on the rails (on the steepest parts of the path with two hands) and focused on placing my feet and high heels on a convenient step. My silk dress was clued to my sweaty skin, my wind-blown hair kept coming on my eyes and my big SLR hanging on my shoulder made it even more difficult to keep the balance. I got many looks from the other visitors wearing their  sporty sneakers, t-shirts and shorts. If I could read minds, the story would have been something like "Oh no, what a blonde! What was she thinking this morning when dressing up?". I did not mind the looks, I took "all is cool, everything under control"-look on my face, took deep breaths and did my best to land as much with dignity as it was possible taken into account the circumstances. Whenever I felt like calling my husband to come and carry me down, I stopped, gather strength from the view below and hummed this.

Marché aux Puces

Pariisissa piipahdimme eräässä Vintage liikkeessä, jossa ihastuin mielestäni hurmaavaan lattiatyynyyn. Tyynyn koko oli kuitenkin liian suuri junalla kuljetettavaksi mutta jutusteltuani hetken myyjän kanssa, selvisi, että hän oli tulossa seuraavana viikonloppuna Belfortiin, missä pidetään joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai Ranskan TOP 5 kuuluvat kirpputori-antiikki-vintage-torimarkkinat. Myyjä  lupautui tuomaan tyynyn autollaan mikäli niin haluaisin. Otin tyynystä pari kuvaa ja aloitin Pepperin pehmittämisen. Koska tyynyn kuvio oli Missoni-henkinen, ylipuhuminen olikin yllätyksekseni helpompaa kuin olin kuvitellut ja päätös lähteä Ranskan puolelle tyynynhakureissulle syntyi ilahduttavan helposti. Rakas ystävämme Herra Tonnikala oli meillä käymässä samaisena viikonloppuna ja niinpä kauniina ja aurinkoisena sunnuntaina starttasimme moottorin ja ajoimme Ranskaan. Belfortissa on linnoitus, jonka edustan pikkukadut ja kujat olivat suljettuja liikenteeltä ja valloitettu myyjien pöydillä ja innokkailla asiakkailla. 

***
When we were in Paris, we visited a small vintage shop where I found a cool floor cushion. The cushion was too big to be taken with me in the train but after a short chat with the owner, she told me that she would be the following weekend in Belfort which is located only 40 kilometers from Basel. There is a huge flea/vintage/antiques street market every first Sunday of the month and it is considered one of the TOP 5 flea markets in France. She promised to take the cushion to Belfort in her car in case I wanted. I took a couple of pictures and started to convince Mr. Pepper to buy it. I did not have a place where to put it but as the cushion remotely looks like Missoni pattern, it was easier to convince him than I expected. On that weekend our dear friend Mr Tuna was visiting us from Finland so we all hopped in a car and drove to France. There is a fortress in Belfort and all the small streets around it were closed for the traffic and filled with sellers and happy buyers. 

Löysin Cecilen sattumalta heti ensimmäiseltä kadulta ja tyynyn lisäksi hänen valikoimastaan löytyi huikean kauniita vintage vaatteita ja merkkikenkiä. Bongasin häneltä ja parilta muulta myyjältä mm. Chanelia, Dioria, Louis Vuittonia, Louboutania, Hermesiä ynnä muuta hurmaavaa. Mitenkään Turun tai Helsingin kirpputoreja aliarvioimatta, en ole aikaisemmin nähnyt vastaavaa.
***
I found Cecile (the owner of the vintage shop in Paris) by coincidence in the first corner just when we arrived and in addition to the cushion, she had a beautiful selection of vintage clothes and shoes from Chanel, Dior, Hermés. I also found Louboutin and Louis Vuitton shoes which would unfortunately not be the case in the Finnish flea markets.

Myynnissä oli myös herkullisia huonekaluja, hauskoja leluja, kauniita astioita, erikoisia tauluja, vaikka mitä kippoja, toisia mokomia kuppeja, isoja peilejä, you name it, they have it! Tyynyn lisäksi löysimme Pepperille antiikkisen shampanja coolerin ja Pancholle mitä ihanimman lelun: puisen rumpalipojan, joka rummuttaa, kun lelua vetää narusta perässään. Pancho sai lelun heti käyttöönsä ja herätti ihastuneita huokauksia ja hyväntahtoista naurua ohikulkijoiden joukossa. Lapsen riemu on tarttuvaa!

***

We also found cool furniture, funny toys, original frames, big mirrors, beautiful glasses, old botlles, you name, they have it. Pepper found an antique champagne cooler for him and Pancho got the most charming toy: a wooden drummer who drums when he pulls the string. Pancho played with his new (old) toy the whole afternoon and got many smiles from the people around. The joy of a child is contagious!

Kierreltyämme ja tutkittuamme kaikki ihanat tarjolla olleet aarteet, nautimme hurmaavan ranskalaisen lounaan eräässä aukiota kehystävistä ravintolassa. Jos ikinä olet lähellä Belfortia kuun ensimmäinen sunnuntai, aamupäivä markkinoilla on visiitin arvoinen!
***
After exploring the market, we had a pleasant French lunch in one of the restaurants surrounding the square. It was such a beautiful Sunday, if you will ever be around on the first Sunday of the month, it is definitely worth of a visit!

Take a Hike and See What You See, Whatever It May Be

Vaikka Kloster Schönthaliin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla näppärästi, pitää ottaa vain yksi isompi juna, sitten pienempi juna, sitten postibussi (!) ja postibussin pysäkiltä kävellä 15 minuuttia, jätimme vierailun viikonloppuun, jolloin meillä oli auto käytössä. Eräänä kauniina sunnuntaina lähdimme matkaan ja jälleen kerran hämmästyimme, miten vain 30 minuutin ajomatkan päässä Baselista sijaitsee näin hurmaava paikka.  

***

Even thought it is extremely easy to get to the Kloster Schönthal by public transportation, you would just need to take a train, then a small train, then a post bus (!) and then walk 15 minutes, we saved the visit for a weekend when we could take a car. One sunny Sunday off we went and once again got amazed how extremely beautiful places are so close to us, just a 30 minutes drive from Basel.

Kloster Schönthal on vanha luostari, joka on entisöity upeasti. Luostarin vanha kirkko toimii taidegalleriana, luostarin viehättävällä sisäpihalla voi nauttia eväitä kauniina päivänä ja paikasta löytyy majatalo seminaareille tai muille vierailijoille.

***

Kloster Schönthal is a former monastery which has been renovated beautifully. Monastery church houses a gallery for temporary exhibitions, its courtyard is excellent for having a coffee and snack on a beautiful day and there is also a possibility to organize a seminars and stay over a night in their guest rooms.

Parasta Schönthalissa on kuitenkin veistosvaellus. Luostarin takana on upea n. 40 minuutin luontopolku, jonka varrelle on ripoteltu 31 patsasta tai muuta taideteosta. Puisto on auki vuoden jokaisena päivänä valoisaan aikaan ja mikäli galleria ei ole auki, sisäänpääsyn voi maksaa kirkon  ulkoseinässä olevaan lippaaseen. Pikku vaellukselle saa mukaansa kartan, jonka perustella taideteokset on helpompi löytää. Osa teoksista on nimittäin piilossa ison kiven takana, syvemmällä metsässä puiden siimeksessä tai pienen polun päässä. Reitin alkua ei ole syytä pelästyä, killeri portaat heti alkuun saa sykkeen korkealle (varsinkin jos kannat 12 kiloa puhdasta kultaa selässäsi) mutta kunhan ne jaksaa kivuta, loppukävely on mukavan leppoisaa. 

***
The best of Schönthal is the Sculpture Park. There are 31 sculptures in the nature along a hiking trail. The park is open every day year round and if the gallery is not open, you may pay the entrance fee in the box outside. You will be provided a map to help to find all the sculpture as some of them are hidden in the woods, behind a big rock or at the end of a small trail. Don't get shocked by the first stairs to be climbed on the hill, it is a heavy climb (especially if you carry a 12 kilos pure gold on your back) but once you get up, the rest of the trail is easy.

Lapsiperheet älkööt peljästykö seuraavaa kuvaa, kaikki muut teokset puistossa ovat vähemmän kysymyksiä aiheuttavia. -ja loppujen lopuksi jokainen näkee sen minkä näkee.

***

Families with kids, don't worry, the rest of the art work are less questionable than the below. And after all, you see what you see, whatever it may be. 

Easter Delights

Aamut: kiireettömiä heräämisiä, auringonpaistetta, maitokahvia, torkkupeiton pehmeyttä. Hassuja sanoja, unista ihoa, hellyyttä ja lapsen iloa.
***
Lazy mornings: waking up with a lot of sunshine, cuddles, kisses, enjoying good coffee and the feeling of no hurry.

Herkkuja: Perjantaina kutsuimme uudet ystävämme, kulman taakse muuttaneen tanskalaisperheen illalliselle. Bongasin loistavan menun Glorian Ruoja & Viini-digilehdestä. Alkuun paistettuja kampasimpukoita, pääruoaksi pistaasikuorrutettua lammasta, mangosalaattia ja minttuchutneyta, jälkiruoaksi appelsiinisuklaamousse. Lupasivat, että menun voi valmistaa tunnissa. Kokkasimme Pepperin kanssa apinan raivolla 1,5 tuntia ja silti meidän piti pyytää vieraita tulemaan varttia myöhemmin. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja seura vielä parempaa.

***

Tasty food: A couple of weeks ago a Danish family moved around the corner and we invited them for a Easter dinner on Good Friday. I found a menu from a Finnish food magazin Glorian Ruoka & Viini: fried scallops as a starter, pistachio crusted lamb with mango salad and minth chutney for the main course and chocolate mousse for the dessert. The recipe promised that the whole menu could be prepared in an hour...well, Pepper and I cooked for 1,5 hours and still had to postpone the arrival of the guests. Eventually it was ready and we had a great night. Welcome to the neighborhood D, J and Little V!

Yllätykset: Lauantaina vuokrasimme auton ja ajoimme Freiburgiin. Jonotimme parkkihalliin puoli tuntia vain menettääksemme Pepperin hermot viime metreillä ja viettääksemme toisen puolikkaan hakien parkkipaikaa kadulta. Söimme ensimmäisessä vastaantulleessa ravintolassa, (sattui hongkongilainen), kiersimme sisustuskauppoja ja hetken mielijohteesta jatkoimme matkaa Strasbourgiin illalliselle. Ajaessamme erään Starsburgin aukion ohi, kadulla kulkevilla lapsilla oli pupuilmapallot. Tarkoitan, että kaikilla lapsilla oli ilmapallot. Pancho oli liekeissä eikä meinannut turvavöissään pysyä. Sillä aikaa, kun Pepper ja Pancho jonottivat ranskalaiseen parkkihalliin (miten koko eurooppa oli lauantaina liikkeellä?) lähdin selvittämään mistä pupuja saa. Monen haastattelun, kyselyn, väärän johtolangan, virheellisen neuvon ja käsittämättömän nopean ranskankielisen selostuksen jälkeen ymmärsin, että kyseessä oli lasten pääsiäismunan etsintä. (Melkein) jokaisesta toria ympäröivästä liikkeestä sai pahvisen pääsiäismunan, jota vastaan sai torilla olevasta teltasta pupuilmapallon. Kun minulla vihdoin oli munakortti kädessä, edessä oli puolen tunnin jonotus. Mikäs siinä, jonon jatkoksi vaan. Kun pallo oli vihdoin kädessä, Pancho oli pääsiäisyllätyksestään maailman onnellisin pikkupoika. Pupu tosin karkasi pimeälle taivalle jossain kohtaa Strasbourg-Basel moottoritietä, kun Pepper avasi takaluukun eikä "muistanut, että se pupu on ilmapallo". Onneksi Pancho seikkaili jo höydensaarilla eikä enää aamulla muistanut palloa.

***

Surprises: We went to do some shopping in Freiburg, Germany and were surprised about the amount of people who had the same idea. Once we were on the road, we decided to continue to Strasbourg, to have a French dinner. When we were passing a square, we saw children with cute bunny balloons. Pancho went crazy to have one and I went to get him one. Easier said than done. After a 30 minutes research on how to get a balloon (wrong advices,  too quickly spoken French etc) I was finally informed that it was a kind of egg hunting event for children. The stores around the square gave out paper eggs which could be exchanged to a bunny balloon. When I finally had the paper egg in my hand, there was another 30 minutes waiting line to get the balloon. All the work was definitely worth it when I saw how  happy Pancho was. Luckily he did not remember the balloon on the next morning as on our way back home, Pepper opened the trunk of the car, "forgot that the bunny was a balloon" and the bunny flew away to the dark sky somewhere between Strasbourg and Basel highway. 

Pääsiäisen värit: Löysin terassin riippukeinuun uudet tyynyt. Jahka saan terassin sisustuksen kotoisammaksi, laitan teille kuvia. Tyynyistä on moneksi, mätsäsivät jopa pääsiäisen pöytäkukkiin.
***
Easter Colors: I found new cushions for the hammock on our terrace. They also matched with my Easter flower bouquet.

Taide: Puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä, sijaitsee Schönthal, vanha luostari, jossa on taidegalleria ja sen vieressä vaelluspolku luontoon, jonka varrelle on ripoteltu patsaita ja taidetta. Pancho pakattiin Pepperin kantoreppuun, eväät minun selkäreppuun, aurinko veti oman osansa  ja Pääsiäismaanantain ilon ainekset olivat kasassa.
***
Art: Only a half an hour drive from us is Schönthal, an old monastery with a sculpture park where international and Swiss artist have produced site specific sculptures in the nature. Pepper had Pancho in his back on a kid carrier, I had packed lunch in my backpack and the hiking in the nature admiring the art along the way made the rest.

Eväät: Söimme luostarin pihalla kumisaapas-tilataideteoksen vieressä. Mukana oli termoskannussa espressoa, toisessa kuumaa maitoa, paloiteltua tuoretta ananasta, parmankinkku-parmesan juusto leipiä, tomaattilajitelma, kurkkua, suklaamunia sekä sveitsiläisiä pääsiäiskananmunia: valmiiksi maalattuja ja valmiiksi keitettyjä, joita myydään kaikissa sateenkaaren väreissä joka kaupassa ja jollaisen voi kokemukseni mukaan saada vaikkapa torin kukkakauppiaalta kaupan päälle.

***

Snacks: We had our packed lunch on the monastery's court yard. We had espresso in one thermos bottle and hot milk in another, fresh pineapple, parma ham-parmesan cheese sandwiches, cucumber and sherry tomatoes, chocolate eggs and a Swiss Easter specialty: boiled and painted eggs which are sold everywhere and apparently you may also get some for free if you buy flowers on the market. 

Luonto: Yksi viikonlopun huikeimmista maisemista. Oi alkukesän vaaleanvihreys miten sinua rakastankaan!
***
Nature: This was one of the highlight views of the weekend. Oh how I love the light green of the early summer!

Bubbles and Diamonds, What Else Could a Girl Ask for a Saturday Evening?

Kotikaupungissamme on vain 165 000 asukasta mutta se isännöi vuosittain ainakin kaksi maailman luokan tapahtumaa, kesäkuussa nykytaiteen Art Basel täyttää kaupungin taiteen keräilijöistä ja huippugalleristeista ja maalis-huhtikuun vaihteessa Basel World houkuttaa n. 120 000 kävijää 100 eri maasta maailman suurimmille kello- ja korumessuille. Huhujen mukaan myös Brad Pitt käväisi messuilla pari vuotta sitten tapaamassa Sternin perhettä  ja pääsi parin vuoden jonon ohi ostamaan 390 000 dollarilla Angelinalleen häälahjaksi Ladies Patek Philippe Minute Repeat kellon. 

***

There are only 165 000 habitants in our home town but this small and charming city hosts two world class events every year: in June the world's most important contemporary art event Art Basel brings art lovers and collectors from all over the world and in March-April approx. 120 000 visitors from 100 countries come to see the world's biggest watch and jewelry fair Basel World. There are rumors that some years ago Brad Pitt visited the fair to meet the Stern family and after the meeting he could skip the two years long waiting list to spend 390 000 USD on a wedding present for his Angelina: Ladies Patek Philippe Minute Repeat watch.
 

Viime vuonna mieheni kävi yksin fiilistelemässä hienoja kelloja mutta tänä vuonna saimme yhdessä kutsun Harry Winston coctail-kutsuille. Tilaisuus alkoi klo 17 mutta menimme tuttaviemme kanssa messuille jo pari tuntia aikaisemmin kiertääksemme messualuetta. Harry Winston oli muuten ensimmäinen kultaseppä, joka lainasi timantteja Oscar gaalaan osallistuvalle näyttelijättärelle. Miten nerokas markkinointistrategia!

***

Last year my husband visited to fair alone just to see the watches but this year we were invited to Harry Winston cocktail party and went together. The party started at 5 pm but we wanted to see the fair so we went there a couple of hours before. Did you know that Harry Winston was the first jeweler to loan diamonds to an actress in Academy Awards? What a genius marketing strategy!

Cocktail tilaisuus oli Harry Winstonin messualueella (ks. kuva alla) ja tarjolla oli erinomaista shampanjaa, herkullisia coctail-paloja ja vielä herkullisempaa peoplewatchingia. Vieressämme seisoi mm. Swatch groupin omistaja conversen lenkkareissa ja myöhemmin illalla Harry Winstonin toimitusjohtaja Nayla Hayek saapui juhliin. Oli myös mielenkiintoista seurata miten yläkertaan marssi suoraan ovelta mm. 8 hengen japanilaisseurue isot nahkasalkut käsissä. Portaita vahtivalta vartijalta kuulin, että yläkertaan pääsee ainoastaan ajanvarauksella ja suljettujen ovien takana käydään kauppaa uudesta mallistosta. Onneksi myös alakerrassa oli esillä upeita luomuksia, mm. postauksen lopussa oleva uniikki Glacier. 

***

The cocktail party was held in the Harry Winston salon. Excellent champagne and stylish & tasty finger food were served non-stop. In addition to the bubbles and snacks, I enjoyed the people watching. The owner of the Swatch Group was standing just next to us and later in the evening Nayla Hayek, the CEO of Harry Winston, joined the party. It was also fascinating to watch the people who went straight upstairs. A guard on the stairs told me that the admission was only by appointment. Behind the closed doors there were buyers from all over the world to see the new collection and purchase. Luckily we could also see some fabulous pieces downstairs such as the unique timepiece Glacier (see the picture at the end).

Four previous pictures from here

 

Vaikka tilaisuus oli hieno, parasta illassa oli seurue kenen kanssa saimme laseja kilistellä. Tapasimme hurmaavia ja fiksuja uusia ihmisiä, jotka toivomme tapaavamme pian uudelleen.

***

The event itself was amazing and we had some much fun but the best part was all those lovely, smart and charming people who we met and spent the evening with. I hope to see you guys soon again!

 

 

Olen haaveillut kauniista korukellosta, joka sopisi iltapuvunkin kanssa. Viimeinkin löysin sellaisen!

***

I have been dreaming of a formal watch to use with an evening dress. Finally I found it!

 

 

Seuraavana päivänä jatkoimme ihmisten ihailua ja hengailua messutunnelmassa messukeskuksen  terasseilla. Ensi vuonna uudelleen!

***

The next day we continued the people watching and hanging around the exhibition hall. I will definitely come back next year!

 

 

Fish Tales

 

                                Cats waiting for fishermen to come home. Picture from here

Kun ystäväni kysyi, lähtisinkö puolitoistavuotiaan Panchoni kanssa hänen ja hänen yksivuotiaan Pikku-O:nsa kanssa Tokioon, syy matkakohteen valinnalle oli luonnollinen: Ystäväni ei ollut koskaan käynyt Japanissa ja erityisesti hän halusi mennä Tokion kuuluisaan aamuyön tonnikalahuutokauppaan ja sen jälkeen sushiaamiaiselle. Minäkään en ollut koskaan käynyt Japanissa (eikä Pancho) ja Tsujiki, maailman suurin kalatori kuullosti mielenkiintoiselle, joten laukut pakattiin ja reissuun lähdettiin.

Koska matka keksittiin ja päätettiin vain kaksi viikkoa ennen lähtöä, etukäteissuunnittelu jäi hieman vajaaksi. Paikan päällä meille selvisi, että huutokauppan seuraajien määrä on rajoitettu 120 vierailijaa/aamu ja sisäänpääsy jaetaan first-come, first-serve-periaatteella. Tonnikalahuutokauppaan, joka on siis mitä totisinta bisnestä ja kaupankäyntiä eikä missään nimessä turisteille suunnattu show, pääsee katsomana kahdessa erässä. Ensimmäinen 60 henkilön ryhmä klo 5:25-5:50 ja toiset 60 klo 5:50-6:15.  Tori aukeaa klo 3:30 ja jotta varmistaa paikkansa noiden 120 joukossa, on paikalle saavuttava viimeistään klo 4:30. Sisäänpääsy ei maksa mitään ja "pääsylippu" jaetaan vierailijaliivin muodossa pienessä toimistotilassa, missä mukaan mahtuvat myös odottavat kunnes kierros alkaa. Toimiston ovi on auki niin kauan kuin liivejä riitää ja kun liivit on jaettu, ovi pannaan säppiin. Odotustilassa ei ole tuoleja tai penkkejä. 

Samalla meille myös selvisi, että lastenrattaiden tuominen torille on kielletty. Herätys neljältä, 15 minuutin kävely lapset selkärepuissa ja 1-1,5 tunnin jonotus karussa huoneessa ei täysin täyttänyt käsitystämme lapsiystävällisestä matkailusta, joten päädyimme ratkaisuun, jossa vuoroaamuin lähdimme yksin huutokauppaan toisen jäädessä lasten kanssa nukkumaan. Ystäväni meni ensimmäisenä aamuna ja palasi intoa puhkuen hotellille klo 7. Minun vuoroni oli toisena aamuna ja olihan se kuulkaa kokemus.
***
When my friend asked whether Pancho and I would like to travel to Japan with her and her little son, the reason for picking up Tokyo as the travel destination was natural: my friend had never been to Tokyo and she wanted to see the world famous fish market, observe the the tuna auction and have sushi for breakfast. I had never been to Japan either (nor had Pancho) and Tsujiki sounded very interesting so we packed our suitcases and off we went. 

The decision to travel to Japan was made only two weeks before the departure so we had limited time to plan our visit. After we arrived in Tokyo, many things surprised us. We were told that only 120 visitors per day could see the tuna auction and the entrances are  on first come, first serve basis. The tuna auction is serious business so only two groups of 60 people can attend the auction at the time. The first group is allowed to enter at 5:25-5:50 am and the second group at 5:50-6:15 am. The fish market opens at 3:30 am and in order to secure the entrance, you should be there by 4:30 am. The entrance is free of charge but the visitors should wear a special visitor's vest. The vests are distributed in a small office which closes its door as soon as all the vests are gone. The visitors will be standing in this small office until the tour begins and there are no seats or benches. 

We were also informed that it is prohibited to take pushchairs to the market. Waking up at 4 am, walking 15 minutes carrying our children and queing for 1-1,5 hours in a small waiting room did not meet our standards of child friendly travelling so we ended up with a solution that in the first morning my friend woke up early and went to the market while I stayed in the hotel room with the boys and the following morning I went and she stayed. I was probably suffering the worst jetlag in my life but boy was I happy that I managed to get up from the bed, it was an experience!

Jäiset kalat on aseteltu riveihin. Tunnustan, että käymästäni japanin alkeiskurssista on aikaa lähes kymmenen vuotta eikä se muutenkaan riittäisi tämän tyyppisen keskustelun ymmärtämiseen, joten etten tiedä logiikkaa millä perusteella kalat oli riveihin järjestelty mutta silmämääräisesti arvioin, että koolla oli jotain tekemistä asian kanssa. Ostajat, joiden lippalakeissa oli ilmeisesti identifioimista helpottava laatta, tutustuvat tonnikaloihin ennen huutokaupan alkua. Kalojen pyrstöt on avattu ja potentiaaliset ostajat sorkkivat kaloja koukuilla, sivelevät kädellään ja hivelevät kalan "lihaa". Ostajilla on myös taskulamput kalan värin ja kunnon tarkistamisen helpottamiseksi.
***
The frozen fish are laid on the floor in rows. I have to admit that the basic language course of Japanese I took, was more than 10 years ago so it is too rusty to understand the explanation of the logic how the tunas were "organized" but I believe it had something to do with weight and size. The buyers, who were wearing tags in their hats for easy identifying, examinated the fish before the auction. The tails were opened and the buyers checked the color, texture and other qualifications.

Kun tutustuminen huutokauppakohteisiin on suoritetu, alkaa itse kauppa. Huutokauppameklari nousee keltaiselle pallille ja soittaa kelloa. Kalat kaupataan rivi kerrallaan (meklarista katsottuna) oikealta vasemmalle. Kun rivi on myyty, heitellään kalojen päälle laput joihin on ilmeisesti kirjoitettu uusi omistaja ja hinta (?). Edelleenkään katakanan ja hiraganan osaamiseni ei yltänyt tarpeeksi korkealle. Kun rivi on myyty, siirrytään seuraavaan riviin. Myydyn rivin kalojen uudet omistajat nappaavat kaloista koukuillaan kiinni, ne raahataan lavalle ja kuljetetaan pois. 

***

When the time is up, the auction starts. The broker has a whistle and he stands on a small yellow stand. The auction goes on row by row. As soon as the fish in one row are sold, there was a man who threw a piece of paper on the sold fish. Again my knowledge of hirakana and katakana was not enough to understand the content but I assume that it stated the new owner and maybe the price. The new owners of the fish take their hooks and drag the fish away.

 

Itse kalatori aukeaa harmillisesti turisteille vasta klo 9, joka on siis 3 tuntia sen jälkeen, kun huutokaupan seurantasessio on ohi. Harva jaksanee jäädä odottamaan aamuyön heräämisen jälkeen mutta lähes kaikki jäävät aamiaiselle. Huutokaupan jälkeen nimittäin mennään aamiaiselle johonkin kalatorin reunalla sijaitsevaan pikkuruiseen sushiravinolaan, josta saa (kirjaimellisesti) maailman tuoreinta kalaa. Sisällä on vain muutamia hassuja asiakaspaikkoja ja jonoa on aina, erityisesti parhaimpiin, mutta jonotus kannattaa. Me söimme Daiwa Sushissa. Tutustuin odotusaulassa kolmeen hauskaan kaverukseen, joiden seurassa nautin aamiaiseni ja tilasimme monta kierrosta aikamoisia herkkuja. Kokki suositteli miekkakalaa, erikois tonnikalaa, yellowtailia etc. Herkullisin oli toro tonnikala, joka oli rasvaisempi kuin lohi. Aamiaista voi kuvailla vain neljällä sanalla: mmmm, mmmm, mmmm ja mmmm.
***

The fish market itself is not open for visitors before 9, which is 3 hours after the tuna action. Seldom stays to wait for the opening but most of the people stay for the sushi breakfast. There are plenty of tiny tiny sushi restaurants in the market and you may literally have the freshest fish in the world. The best sushi places have the longest queues but it is forth of waiting (we went to Daiwa Sushi specialized in toro, tuna from Aomori region). I met three funny guys in the waiting room and had breakfast with them. The chef recommended us sword fish, special tuna, yellow tail, scallop...I have only four words to describe the breakfast: mmmm, mmmm, mmmm and mmmm.