Take a Hike and See What You See, Whatever It May Be

Vaikka Kloster Schönthaliin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla näppärästi, pitää ottaa vain yksi isompi juna, sitten pienempi juna, sitten postibussi (!) ja postibussin pysäkiltä kävellä 15 minuuttia, jätimme vierailun viikonloppuun, jolloin meillä oli auto käytössä. Eräänä kauniina sunnuntaina lähdimme matkaan ja jälleen kerran hämmästyimme, miten vain 30 minuutin ajomatkan päässä Baselista sijaitsee näin hurmaava paikka.  

***

Even thought it is extremely easy to get to the Kloster Schönthal by public transportation, you would just need to take a train, then a small train, then a post bus (!) and then walk 15 minutes, we saved the visit for a weekend when we could take a car. One sunny Sunday off we went and once again got amazed how extremely beautiful places are so close to us, just a 30 minutes drive from Basel.

Kloster Schönthal on vanha luostari, joka on entisöity upeasti. Luostarin vanha kirkko toimii taidegalleriana, luostarin viehättävällä sisäpihalla voi nauttia eväitä kauniina päivänä ja paikasta löytyy majatalo seminaareille tai muille vierailijoille.

***

Kloster Schönthal is a former monastery which has been renovated beautifully. Monastery church houses a gallery for temporary exhibitions, its courtyard is excellent for having a coffee and snack on a beautiful day and there is also a possibility to organize a seminars and stay over a night in their guest rooms.

Parasta Schönthalissa on kuitenkin veistosvaellus. Luostarin takana on upea n. 40 minuutin luontopolku, jonka varrelle on ripoteltu 31 patsasta tai muuta taideteosta. Puisto on auki vuoden jokaisena päivänä valoisaan aikaan ja mikäli galleria ei ole auki, sisäänpääsyn voi maksaa kirkon  ulkoseinässä olevaan lippaaseen. Pikku vaellukselle saa mukaansa kartan, jonka perustella taideteokset on helpompi löytää. Osa teoksista on nimittäin piilossa ison kiven takana, syvemmällä metsässä puiden siimeksessä tai pienen polun päässä. Reitin alkua ei ole syytä pelästyä, killeri portaat heti alkuun saa sykkeen korkealle (varsinkin jos kannat 12 kiloa puhdasta kultaa selässäsi) mutta kunhan ne jaksaa kivuta, loppukävely on mukavan leppoisaa. 

***
The best of Schönthal is the Sculpture Park. There are 31 sculptures in the nature along a hiking trail. The park is open every day year round and if the gallery is not open, you may pay the entrance fee in the box outside. You will be provided a map to help to find all the sculpture as some of them are hidden in the woods, behind a big rock or at the end of a small trail. Don't get shocked by the first stairs to be climbed on the hill, it is a heavy climb (especially if you carry a 12 kilos pure gold on your back) but once you get up, the rest of the trail is easy.

Lapsiperheet älkööt peljästykö seuraavaa kuvaa, kaikki muut teokset puistossa ovat vähemmän kysymyksiä aiheuttavia. -ja loppujen lopuksi jokainen näkee sen minkä näkee.

***

Families with kids, don't worry, the rest of the art work are less questionable than the below. And after all, you see what you see, whatever it may be. 

Easter Delights

Aamut: kiireettömiä heräämisiä, auringonpaistetta, maitokahvia, torkkupeiton pehmeyttä. Hassuja sanoja, unista ihoa, hellyyttä ja lapsen iloa.
***
Lazy mornings: waking up with a lot of sunshine, cuddles, kisses, enjoying good coffee and the feeling of no hurry.

Herkkuja: Perjantaina kutsuimme uudet ystävämme, kulman taakse muuttaneen tanskalaisperheen illalliselle. Bongasin loistavan menun Glorian Ruoja & Viini-digilehdestä. Alkuun paistettuja kampasimpukoita, pääruoaksi pistaasikuorrutettua lammasta, mangosalaattia ja minttuchutneyta, jälkiruoaksi appelsiinisuklaamousse. Lupasivat, että menun voi valmistaa tunnissa. Kokkasimme Pepperin kanssa apinan raivolla 1,5 tuntia ja silti meidän piti pyytää vieraita tulemaan varttia myöhemmin. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja seura vielä parempaa.

***

Tasty food: A couple of weeks ago a Danish family moved around the corner and we invited them for a Easter dinner on Good Friday. I found a menu from a Finnish food magazin Glorian Ruoka & Viini: fried scallops as a starter, pistachio crusted lamb with mango salad and minth chutney for the main course and chocolate mousse for the dessert. The recipe promised that the whole menu could be prepared in an hour...well, Pepper and I cooked for 1,5 hours and still had to postpone the arrival of the guests. Eventually it was ready and we had a great night. Welcome to the neighborhood D, J and Little V!

Yllätykset: Lauantaina vuokrasimme auton ja ajoimme Freiburgiin. Jonotimme parkkihalliin puoli tuntia vain menettääksemme Pepperin hermot viime metreillä ja viettääksemme toisen puolikkaan hakien parkkipaikaa kadulta. Söimme ensimmäisessä vastaantulleessa ravintolassa, (sattui hongkongilainen), kiersimme sisustuskauppoja ja hetken mielijohteesta jatkoimme matkaa Strasbourgiin illalliselle. Ajaessamme erään Starsburgin aukion ohi, kadulla kulkevilla lapsilla oli pupuilmapallot. Tarkoitan, että kaikilla lapsilla oli ilmapallot. Pancho oli liekeissä eikä meinannut turvavöissään pysyä. Sillä aikaa, kun Pepper ja Pancho jonottivat ranskalaiseen parkkihalliin (miten koko eurooppa oli lauantaina liikkeellä?) lähdin selvittämään mistä pupuja saa. Monen haastattelun, kyselyn, väärän johtolangan, virheellisen neuvon ja käsittämättömän nopean ranskankielisen selostuksen jälkeen ymmärsin, että kyseessä oli lasten pääsiäismunan etsintä. (Melkein) jokaisesta toria ympäröivästä liikkeestä sai pahvisen pääsiäismunan, jota vastaan sai torilla olevasta teltasta pupuilmapallon. Kun minulla vihdoin oli munakortti kädessä, edessä oli puolen tunnin jonotus. Mikäs siinä, jonon jatkoksi vaan. Kun pallo oli vihdoin kädessä, Pancho oli pääsiäisyllätyksestään maailman onnellisin pikkupoika. Pupu tosin karkasi pimeälle taivalle jossain kohtaa Strasbourg-Basel moottoritietä, kun Pepper avasi takaluukun eikä "muistanut, että se pupu on ilmapallo". Onneksi Pancho seikkaili jo höydensaarilla eikä enää aamulla muistanut palloa.

***

Surprises: We went to do some shopping in Freiburg, Germany and were surprised about the amount of people who had the same idea. Once we were on the road, we decided to continue to Strasbourg, to have a French dinner. When we were passing a square, we saw children with cute bunny balloons. Pancho went crazy to have one and I went to get him one. Easier said than done. After a 30 minutes research on how to get a balloon (wrong advices,  too quickly spoken French etc) I was finally informed that it was a kind of egg hunting event for children. The stores around the square gave out paper eggs which could be exchanged to a bunny balloon. When I finally had the paper egg in my hand, there was another 30 minutes waiting line to get the balloon. All the work was definitely worth it when I saw how  happy Pancho was. Luckily he did not remember the balloon on the next morning as on our way back home, Pepper opened the trunk of the car, "forgot that the bunny was a balloon" and the bunny flew away to the dark sky somewhere between Strasbourg and Basel highway. 

Pääsiäisen värit: Löysin terassin riippukeinuun uudet tyynyt. Jahka saan terassin sisustuksen kotoisammaksi, laitan teille kuvia. Tyynyistä on moneksi, mätsäsivät jopa pääsiäisen pöytäkukkiin.
***
Easter Colors: I found new cushions for the hammock on our terrace. They also matched with my Easter flower bouquet.

Taide: Puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä, sijaitsee Schönthal, vanha luostari, jossa on taidegalleria ja sen vieressä vaelluspolku luontoon, jonka varrelle on ripoteltu patsaita ja taidetta. Pancho pakattiin Pepperin kantoreppuun, eväät minun selkäreppuun, aurinko veti oman osansa  ja Pääsiäismaanantain ilon ainekset olivat kasassa.
***
Art: Only a half an hour drive from us is Schönthal, an old monastery with a sculpture park where international and Swiss artist have produced site specific sculptures in the nature. Pepper had Pancho in his back on a kid carrier, I had packed lunch in my backpack and the hiking in the nature admiring the art along the way made the rest.

Eväät: Söimme luostarin pihalla kumisaapas-tilataideteoksen vieressä. Mukana oli termoskannussa espressoa, toisessa kuumaa maitoa, paloiteltua tuoretta ananasta, parmankinkku-parmesan juusto leipiä, tomaattilajitelma, kurkkua, suklaamunia sekä sveitsiläisiä pääsiäiskananmunia: valmiiksi maalattuja ja valmiiksi keitettyjä, joita myydään kaikissa sateenkaaren väreissä joka kaupassa ja jollaisen voi kokemukseni mukaan saada vaikkapa torin kukkakauppiaalta kaupan päälle.

***

Snacks: We had our packed lunch on the monastery's court yard. We had espresso in one thermos bottle and hot milk in another, fresh pineapple, parma ham-parmesan cheese sandwiches, cucumber and sherry tomatoes, chocolate eggs and a Swiss Easter specialty: boiled and painted eggs which are sold everywhere and apparently you may also get some for free if you buy flowers on the market. 

Luonto: Yksi viikonlopun huikeimmista maisemista. Oi alkukesän vaaleanvihreys miten sinua rakastankaan!
***
Nature: This was one of the highlight views of the weekend. Oh how I love the light green of the early summer!

Does Order Always Make Sense?

li

On päiviä, jolloin tuntuu etten tee muuta kuin siivoan, järjestelen, siivoan ja järjestelen jälleen. Yritän opettaa Panchoa siivoamaan jäljet leikkien jälkeen ja päivän päätteeksi. Olin sitä mieltä, että asiat pitää olla loogisessa järjestyksessä kunnes viime viikolla kävimme  iltapäiväteellä Baselin taidemuseossa. Rakastan museoiden kauppoja, joten piipahdin teen lomassa myös siellä. Lastenosastolta löytyi hauska sveitsiläisen taitelijan ja koomikon Ursus Wehrli kirja The Art of Clean Up.

Kirjan kuvat tekivät minulle tepposen ja saivat minut ajattelemaan, pitääkö kaiken tosiaankin aina olla järjestyksessä? Onko järjestys joskus kertakaikkisen absurdia ja pilaa koko idean? Tappaako järjestys tietyissä tilanteissa hauskuuden ja luovuuden? Miten määritellä asiat, joissa järjestys on tarpeellinen ja milloin nimenomaan kaos ja epäjärjestys on tarpeellista? Katsokaa lisää kuvia täältä ja kertokaa mitä mieltä olette?
***
There are days I spend cleaning up, organizing things, cleaning up and organizing things again. I have always thought that the things should be in order until last week.  We had tea in the café of Art Museum Basel and as I love museum shops, I spent some time there too. On their children's section I found the book The Art of Clean Up by Ursus Wehrli.

The pictures twisted my mind. Is it always necessary to have order? Or is having things organized sometimes absolutely insane and absurd? Are there things and moments when having disoder is the key and organizing things would kill all the fun? Check more pictures here and tell me what do you think? 

Pictures from here and here

Flow over the Atlantic

Joskus on toistettava jotakin asiaa monta kertaa ennen kuin huomaa todella tykkäävänsä siitä. Minulle kävi niin ja huomasin tykkääväni aivan valtavasti päiväsaikaan tapahtuvista Atlantin ylittävistä lennoista. Atlantin ylittävillä lennoilla on yleensä hyvät koneet, matkustajat ovat rauhallisia ja hyväntuulisia, lennoilla vallitsee hyvä fiilis ja mikä parasta, näillä lennoilla pääsee todelliseen ajatusten flow-tilaan. Yleensä saavutan flow:n noin neljännen lentotunnin kohdalla kun olen syönyt, katsonut yhden elokuvan ja kuunnellut hetken "Life is Good"-soittolistaani.

Sitten onkin määränpäästä riippuen vielä 6-9 tuntia aikaa saada ajatuksensa vaikka minkälaiseen järjestykseen, tehdä kauan ilmassa roikkuneita, poimimista odottaneita päätöksiä, työstää omaa luovuttaan, tehdä elämän viisivuotissuunnitelmaa ja kevennyksenä kirjoittaa tietenkin loputon määrä (rakastamiani) listoja. Suosikkilistani ovat "Mitä aioin matkakohteessani tehdä", "Kaupunkeja joihin haluaisin matkustaa", "Mitä vaatekaapistani puuttuu a.k.a. the Shopping List", "Keitä kutsua illalliselle" ja uusinpana "Mistä blogata kun pää on tyhjä".

Samanlaiseen ajatusten flow tilaan pääsen ainoastaan matkustaessani yksin yli 8 tuntisilla bussimatkoilla, suositelen lämpimästi kokeilemaan myös niitä. Joku sanoi joskus, että kun matkustaa hitaasti, myös sielu ehtii mukaan. Voisinpa luoda näin jetlagin ja aamu kello kahden kunniaksi Tzinzismin ja sanoa, että "Kun antaa ajatuksille ja luovuudelle koko Atlantin verran tilaa, saapuu onnellisena perille".

Maalaus Aarre Heinonen

***
Sometimes only a continuos repetition makes you realize that you truly like something. It happened to me recently as all of the sudden I realized that I really, really like day time long-haul flights crossing the Atlantic. Generally speaking the planes are good, the passenger are calm and on a good mood, there are good vibes on the flight and the best on these flights is that you can get yourself to a real flow with your thoughts. I reach such flow after I have eaten, watched one movie and listened for a while my "Life is Good"-music list.

Then I will have, depending on the destination, 6-9 hours to organize my thoughts, create new ideas, make decisions and draft many lists. My favorite lists are "To do and see in my destination", "Cities I would love to travel to",  "What is missing from my wardrope a.k.a. the shopping list", "Who shall we invite for dinner/brunch/lunch" and the newest list "What to blog about when you run out of ideas".

I can only reach similar flow when traveling alone over 8 hours bus drives, I warmly recommend to try those too. Someone said that when you travel slow, your soul is able to join the trip. To praise the jetlag and the fact that it is 2 am in the morning, I could create here a Tzinzism and say "When you travel slow and give your thoughts room of a size of the Atlantic, you will land wiser and happy".

Painting Aarre Heinonen

Art Lovers in Basel

Basel täyttyi viime viikolla taiteen rakastajista. Art Basel on maailman tärkein modernin ja nykytaiteen tapahtuma, joka houkuttaa kaupunkiin maailman johtavia gallerioita ja taiteen kerääjiä. Art Basel järjestettiin ensimmäisen kerran 1970 ja viime vuonna kävijöitä oli 65 000, 2002 tapahtuma laajeni Art Miami Beachille ja tänä vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran Art Hong Kong. Lisää historiaa täältä.

Kuten aikaisemmin mainitsin, ihana ystäväni Mrs T tarvitsi täydennystä taidekokoelmaansa, joten hän laati ohjelman ja minä seurasin innosta poksahdellen mukana. Kävimme (Pancho ja Little M olivat tietysti myös mukana) Villa Reginassa, Scopessa, The Solo Projectissa ja Volta 9:ssä. Aivan mahtavaa! Yleissivistykseni nykytaiteesta ja tämän  hetken kuumista nimistä kasvoi exponentaalisesti viikon aikana. Alla kollaasi suosikeistamme sekä muutama tunnelma kuva. Enjoy!

*** 

Last week Basel was filled with art lovers. Art Basel is the world's premier Modern and Contemporary Art show which brings the world's leading gallerists and collectors to Basel. For the first time Art Basel was held in 1970, last year there were 65 000 visitors.  In 2002 the annual show was organized also in Miami Beach and this year it deputed in Hong Hong. More history here.

As I mentioned in my previous post, my lovely friend Mrs T needed an addition to her art collection so she made the program and I just followed happily along.  We (Pancho and Little M were also with us) visited the following shows: Villa Regina, Scope, The Solo Project and Volta 9. Amazing experience! My knowledge of contemporary art and today's hot names grew fundamentally.  Here is a collage of some of our favorites and some general pictures of the shows. Enjoy!

Art Lovers in Bern

Vauvani on kiinnostunut taiteesta. Kun hän oli 3kk, menimme koko perhe Edgar Degasin näyttelyyn. Laitoin hänet kantoreppuun. Hän tarkasteli Degasin balettitanssijoita ja kylpijänaisia niin tarkkaavaisesti, että useampi museovierailija tuli tiedustelemaan katsooko vauvani todellakin taidetta. Siitä lähtien olen ajoittanut taidenäyttelyt hänen valveillaoloaikaansa.

Suomessa kävimme Ateneumissa katsomassa 52 Sielua-näyttelyn. Hän oli hieman levoton. Leena Luostarisesta hän piti osittain. Zürichin taidemuseossa esillä ollutta Marc Chagallia hän rakasti. Jopa sellaisella intensiteetillä, että ranskalaiset nunnat tulivat luoksemme ihmettelemään 6 kk ikäistä vauvaa, joka oli niin kiinnostunut Chagallin tauluista. Baselilaisten kokoelmista kerätyistä Picassoista hän sen sijaan ei pitänyt.

Vaari oli käymässä meillä ja hänen lempitaiteilijansa on Paul Klee. Lonely Planet kertoi, että Bernistä löytyy Paul Klee Zentrum, joten vuokrasimme auton ja lähdimme matkaan. Keskuksessa on tuhansia Paul Kleen töitä, joista kootaan näyttelyitä eri teemojen ympärille. Tällä kertaa vuorossa oli yhteisnäyttely Paul Klee & Alexej Von Jawlensky. Lapseni tuntui pitävät enemmän Jawlenskystä kuin Kleestä. Jawlenskyn "Kreolin" työstä hän piti eniten, sekä Kleen käsinukeista. Itse ihastuin Renzon Pianon suunnittelemaan rakennukseen, kaunista!

Vappupäivän lounaan nautimme auringon paisteessa Terasse & Casa ravintolan terassilla Aare-joen turkoosin veden äärellä. Mielestäni minulla oli hauska vappuyllätys ja kaivoin laukustani yo-lakit. Mieheni suostui pitämään sitä vain kuvanoton ajan, höh.

***

My baby loves art. When he was 3 months old we went to see an exhibition by Edgar Degas. I put him in a baby sling and he was watching the paintings with such an intensity that many of museo visitors came to ask me if my baby is really watching the art. Ever since we have visited art museums when he is awake.

In Finland we went to see "52 Souls", he was a bit impatient. We also visited Leena Luostarinen Tiger Drawer, he kind of liked it. In Zürich Kuknsthaus we saw Marc Chagall and he LOVED his colorful paintings. He was looking Chagall's paintings with such an interest that a couple of French nuns came to talk to us and wondered about my 6 months old baby with such an interest in art. Instead the Picasso retrospective from Basel collection was not his favorite.

My father-in-law was visiting us and his favorite artist is Paul Klee. We found out that there is a Paul Klee Zentrum (designed by lovely Renzo Piano!) in Bern. We rented a car and off we went. Zentrum has thounsands of Paul Klee's works and there are exhibitions around different themes. This time there was a co-exhibition with Alexej Von Jawlensky. My son is apparently more into Jawlensky than Klee. Especially he liked Jawlensky's "Kreolin" but also Klee's hand puppets. I loved the building!

After feeding our souls in the art exhibition we headed for 1 of May lunch in Terasse & Casa, a lovely lounge/terasse by the turquoise Aare river crossing Bern. 

Lastenhuoneen kirjahyllystä löytyy nyt muisto Vaarin kanssa tehdystä retkestä.
Nursery's bookshelf contains now a souvenir from a trip made with grandpa. 

Lounch at "Bern's Riviera", Terrasse & Casa.