More Tips on Traveling with Baby/Toddler

Jatkan listaa asioista, joita olen viime vuosina oppinut pienen lapsen kanssa matkustamisesta.

• Varaa hotelliin lapsen sänky ajoissa. Pienemmissä hotelleissa saattaa olla rajallinen määrä lasten pinnasänkyjä ja ne menevät first-come-first-serve periaatteella. On myös mukavaa, että sänky on laitettu huoneeseen valmiiksi, erityisesti jos saavut kohteeseen myöhään yöllä.
• Mikäli vuokraat auton, tarkasta hyvissä ajoin, että autovuokraamolla on tarpeidesi mukainen ja oikeankokoinen istuin. Tämä on yllättävän vaikea asia saada kerralla oikein. Nimim. "autovuokraamo antoi neljästi väärän kokoisen lastenistuimen ja hommaan tuhraantui 3 ylimääräistä tuntia". Huomaa, että esim. isofix on eurooppalainen standardi ja mm. USA:ssa kiinnitysmekanismit voivat olla erilaiset. Eksoottisemmissa maissa ei ole välttämättä edes turvavöitä autoissa, puhumattakaan turvaistuimia. Mikäli taksikuski on piilottanut turvavyöt takapenkin sisuksiin, on täysin ok pyytää kuskia kaivamaan ne esille. Päätä jo ennen matkaa oletko valmis kuljettamaan lasta ilman asianmukaisia istuimia tai valitse kohde, jossa ne ovat saatavilla.
• Ei ole itsestään selvää, että ravintoissa on syöttötuoleja tai että niitä on riittävästi. Erityisesti jos matkustat yksin, ota mukaan kankainen  matkasyöttötuoli, joka mahtuu vaikka hoitolaukkuun. Jos haluat tilata ruokaa huonepalvelusta, useassa hotellissa onnistuu myös syöttötuolin tilaaminen huoneeseen. Kuvassa perheen yhteinen iltapala huoneen terassilla huikeita maisemia ihaillen.
• Jos haluat nauttia hyvästä ruoasta, valkoisista pöytäliinoista, kauniista maisemista ja loistavasta palvelusta myös lapsen kanssa, mene fine-dining ravintolaan juuri kun lounas on ohi tai juuri ennen kuin illallisaika alkaa. Tyhjässä salissa saa parempaa palvelua, ei tarvitse hermoilla vieresten pöytien häiritsemistä ja henkilökuntakin pysyy rauhallisempana.
• Mikäli tarvitset matkalla tiettyä merkkiä lasten ruokia, vaippoja tai muita tarvikkeita eikä matkalaukuissasi ole niille tilaa, katso kohdemaan nettikaupat ja tilaa kaikki tarvittava ensimmäisen yön hotellin osoitteeseen. Jenkeissä mitä mainioin sivu ko. tarkoitukseen on www.diapers.com

P.S. Katso myös 10+ vinkkiä vauvan kanssa matkustamiseen.

Here are some more things I have learned on traveling with a small child:

• Remember to mention your need for a baby cot when making the reservation and confirm they have one available. Smal hotels may have only a limited number of cribs and they go first-come-first-serve basis. It is also comfortable to have it all set in your room when you arrive, especially if you will arrive to the hotel late at night. 
• If you rent a car, check ahead that the car rental company has the type and size of a child seat you will beed. This is a surprisingly difficult thing to get right, even in Europe. We have had several discussions with car rentals about safety matters "No, my 3 months old baby may not be seated on a face rearing car seat which is meant for children over 12 kilos". Once the car rentals delivered us a wrong type of car seat 4 times and we lost more than 3 hours in the process. Note that standards vary in different continents and for example the European Isofix system might not be compatible in the USA. In more exotic countries the taxis may lack the normal seat belt, not to mention a baby seat. So do your home work in advance and be either prepared to 1) travel without a proper protection for you child or 2) choose a "safe"destination until your child is bigger.  If the taxi driver has hidden the seat belt (as the case might be for example in Mexico) it is totally ok to ask the driver to pull them back.  
• It is not granted in all countries that restaurants have baby high chairs available or they have them enough. Especially,  if you are traveling alone, bring a light travel high chair that will fit even to your diaper bag.  If you want to enjoy the tranquility of your room, hotel's room service may bring a high chair on request.  The first picture is from a in-room dinner we had on our terrace in California.
• If you want to enjoy good food, white tablecloths, beautiful scenery and outstanding service also when traveling with a child, go to fine dining restaurant just after the busiest lunch time or just before the dinner time begins. In an empty dining room you will get better service, no need to worry about disturbing the neighboring table parties and the staff is friendlier.
• If you need baby food, diapers and other baby supplies of a specific brand but there is limited space in your suitcase, check the online shops in your destination and order the needed supplies for the hotel address where you will stay the first night. Just inform the hotel before hand so they can wait for your order to arrive and deliver it to your room.  The best web site for traveling in the US is www.diapers.com

P.S. You may also like 10+ Best Practices for Travelling with Baby/Toddler

Fresh and Flirty

Maaliskuussa kerroin teille 6 asiaa japanilaisista vessoista. Tämä vessajuttu on Italiasta. Olen yöpynyt alkeellisissa hostelleissa ja nukkunut ylellisissä viiden tähden hotelleissa 45 eri maassa. Olen oppinut, että hotellien tason pystyy usein päättelemään siitä, minkälaista kosmetiikkaa/muuta tilbehööriä on tarjolla. On ollut shamppoota, hoitoainetta, suihkusaippuaa, kosteusvoidetta, ompelutarvikkeita, kylpysuolaa, hammasharjoja, partateriä, kampoja, pumpulia, vanupuikkoja, kengänkiillostusvälineitä, suihkumyssyjä, vartalonkuorintaa, suuvettä, kynsiviiloja, huulirasvaa, hiuslenkkejä, meikinpoistoainetta, kynsilakanpoistolappuja ja tahranpoistoainetta mutta Italiassa löysin jotakin, mihin en ollut aiemmin hotellissa törmännyt...

***

In March, I shared 6 things you should know about Japanese toilets. This story comes from Italy. I have traveled and stayed in very basic hostels and I have slept in luxurious five-star hotels in 45 different countries. I have learnt that the quality of a hotel can often be seen on the toiletries available. There has been shampoo, hair conditioner, shower gel, body moisturizer, bath salts, toothbrushes, combs, razors, cotton balls, Q tips, shoe polish kits, shower caps, sewing kits, body scrubs, nail files, lip balm, mouth water, hair loops, make-up remover, nail polish remover and stain remover but in Italy I found something which I had not previously come across...

...Intiimisaippuaa!
***
...Intimate soap!

Johtuuko intiimisaippuan tarve siitä, että A) Italialaiset ovat niin intohimoisia rakastajia, B) hotellit, joissa ko. tuotteita oli tarjolla, ovat erityisen suosittuja häiden ja honeymoonin viettopaikkoja vai C) onko italialaisten luottamus saippuaan vaan vahvempaan kuin muualla maailmassa? Mitä mieltä olette? Oletteko nähneet intiimisaippuaa muualla kuin Italiassa? Mitä muuta hauskaa teille on hotelleissa tarjottu?

***

Is there a need for an intimate soap because A) Italians are so passionate lovers, B) the hotels where these products were available are especially popular wedding venues and places to stay for a honey moon or C) do Italians just use more soap than the rest of the world? What do you think? Have you seen intimate soap somewhere else? Have you seen other extraordinary or surprising toileteries in a hotel?

Great Hotels Around the World

Travel tiistain teemassa jaettakoon kerrassan mainio hotellisivusto, Tablet Hotels. Ystävämme (kiitos J&A) suosituksesta löysin tämän helmen viime syksynä ja  olen siitä lähtien varannut kaikkien viimeaikaisten matkojemme hotellit heidän kauttaan: Viceroy Palm Springs, Colony Palms Springs, Oceana Santa Barbara Kaliforniassa, Park Hotel Tokio ja Hyatt Regency Japanissa, Le Bourg 7  Sveitsissä ja Hotel Mayet Pariisissa.

***
As today is Travel Tuesday again, I would like to share a great hotel site with you: Tablet Hotels. Recommended by friends (thank you J&A), I found this site last Autumn and have booked all our hotels from their selection since then: Viceroy Palm Springs, Colony Palms Springs and Oceana Santa Barbara in California, Park Hotel Tokio and Hyatt Regency in Japan, Le Bourg 7  in Switzerland and Hotel Mayet in Paris.

Pidän Tablet Hotels-valikoimasta seuraavista syistä:

1. Heidän listaamansa hotellit ovat pieniä boutique hotelleja, joissa on erinomainen hinta-laatusuhde. Valikoimasta löytyy myös hintakategoriassa n. 100 euroa/yö hotelleja, joita ei juurikaan löydy toisella aikaisemmin suosimallani Mr and Mrs Smith sivustolta.
2. Tablet Hotelsilla on  aidosti inspiroivat uutiskirjeet, joita on ilo lukea vaikka ei olisi matkalle lähdössäkään.
3. Hinta-takuu. Mikäli löydät muualta netistä saman huoneen halvemmalla kuin mitä Tablet Hotelsien sivuilla on, saat huoneen samaan hintaan Tablet Hotelsin kautta varattuna minkä lisäksi saat Tablet Plus jäsenyyden (ks. alla lisää) veloituksetta seuraavaksi 6 kuukaudeksi. Oman kokemukseni perusteella etu toimii erinomaisesti. Löysin edullisemman huoneen ensimmäisen Tablet Hotels varaukseni yhteydessä ja sain jäsenyyden puoleksi vuodeksi. Juuri kun jäsenyyteni oli menossa viime kuussa umpeen, löysin sattumalta edullisemman hinnan haluamaani hotellille muualta ja taas minulla on Tablet Plus jäsenyys seuraavalle 6 kuukaudelle.
4. Tablet Plus-jäsenyys (ostettuna n. 140 EUR vuodessa) oikeuttaa mm. seuraaviin ilahduttaviin ja matkaa parantaviin etuihin:

• Tablet Plus hotelleissa upgrade mikäli hotellissa on tilaa. Tällä perustella olemme saaneet jokaisessa matkakohteessa sviitin tai isomman/kauniimman/paremman näköalan huoneen vaikka olen varannut edullisimman huoneen. Ymmärrettävästi upgrade on saatavissa ainoastaan, jos hotellissa on tilaa eli jo varausvaiheessa kannattaa arvioida mahdollisuus saada upgrade kiinnittämällä huomiota miten iso hotelli on, millainen sesonki matkustusajankohtana on kyseessä, näyttääkö varauspalvelu isompia huoneita vapaana jne. 
• Jokaisella Tablet Plus hotellilla on omat Tablet Plus erikoisetuutensa mutta esimerkkinä mainittakoon ilmainen aamiainen, shampanja/viinipullon/tervetulococtail, ilmainen parkkipaikka, aikainen check-in, myöhäinen check-out tms. 
• Kun olet Tablet Plus jäsen, saat henkilökohtaisen sähköpostivahvistuksen hotellivarauksesta ja Tablet Plus Concierge on käytössäsi auttamaan esim. lentokenttäkuljetuksissa, lastensängyn varauksessa yms. Lisäksi saat sähköpostin koskien varaamasi hotellin läheisyydessä olevista hyvistä ravintoloista, top nähtävyyksistä ja ostosmahdollisuuksista.
• Jokainen varaus kerryttää Tablet-pisteitä, joita voi käyttää mm. Tablet Plus jäsenyyden maksamiseen.

***
I like their selection for the following reasons:

• Most of the hotels are  small boutique hotels with soul and a twist and they have an excellent quality-price ratio. They do have very high-end hotels but also hotels in approx 100 EUR/night category which are difficult to find in my former favorite hotel site Mr and Mrs Smith.
• Tablet Hotels have inspiring news letter which are fun to read even though you are not planning to travel at the moment.
• Price Guarantee: If you will find a better rate somewhere else with the same terms and conditions, they will do their best to match the rate plus provide you free Tablet Plus membership (read more below) for 6 months. Price Guarantee has worked well for me.  On October I found a better price when making my first Tablet Hotels reservation and I was provided with the membership and on April when my membership expired, again I found a better price and got other 6 months of Tablet Plus benefits for free.
• Their rewarding Tablet Plus-membership program (about 140 EUR per year) allows you benefits such as: 
• A free upgrade in Tablet Plus hotels subject to availability. We have been lucky and have had suites or bigger/more beautifu/with better view rooms in all hotels even though I have booked (and paid for ) a less expensive room. However, please note that getting an upgrade is more likely if you travel low season. When booking, pay attention to the size of the hotel and check on their normal booking system if there are bigger rooms available for the dates when you plan to travel.
• Each Tablet Plus hotel have their special benefits such as free breakfast, free parking, a bottle of wine or sparkling wine, early check-in and/or late check-out etc. 
• Tablet Plus members will get a personal confirmation email and Tablet Plus Concierge will be available for helping with transportation, having a baby cot in the room or whatever you might need in the planning phase. You will also receive an email with restaurant, top sights and shopping recommendation close to your hotel in your destination. 
• You will gain Tablet-points from each reservation and you may use the points for paying a Tablet Plus membership or use them in Private Sale.  

Olen ollut todella tyytyväinen jokaiseen hotellin, jonka olen Tablet Hotelsin sivujen kautta varannut ja olen kokenut helpottavana erityisesti Tokion ja Pariisin kokoisista kaupungeista hotelleja hakiessani, että riittää kun katson Tablet Hotelsien valikoiman ja voin luottaa, että hotelli on hyvä sijainniltaan, huoneet ovat kauniit ja palvelu ensiluokkaista. Koen säästäneeni huimasti aikaa ja vaivaa sekä tietysti rahaa etuudet huomioon ottaen.  Mikäli kiinnostuit ja innostuit, voit rekisteröityä (ja kerryttää suosittelijan pisteitäni) tästä linkistä. Mikäli sinulla on ihania hotellisuosituksia (missä päin maailmaa tahansa) tai vastaavia hotellisivustoja, ilahtuisin kovasti, jos jakaisit ne kommenttiboxissa!

P.S. Loppuun vielä hauska juttu miten hyvää palvelua voi saada yllättävissä hotelleissa.

***
I have been happy with all the hotels I have booked through Tablet Hotels and I think I have saved both money and time. Especially when looking for a hotel in big cities like Tokyo and Paris, it has been so easy to just visit Tablet Hotels and to be able rely on their selection in terms of good location, beautiful rooms, excellent service and reasonable price.  If you like the site and would like to award me with some recommendation-points,  you may register here. If you have any gorgeous hotels you would like to recommend (anywhere in the world) or a similar hotel site, I would love to hear in the comment box.

P.S. Here is a funny story about good service you might get in surprising hotels.

Pictures: Colony Palms Springs from here, Dar Les Cigognes in Marrakech from  here,  Inkaterra Reserva Amazonica in Peru from here and Six Senses Con Dao in Vietnam from here

Fish Tales

 

                                Cats waiting for fishermen to come home. Picture from here

Kun ystäväni kysyi, lähtisinkö puolitoistavuotiaan Panchoni kanssa hänen ja hänen yksivuotiaan Pikku-O:nsa kanssa Tokioon, syy matkakohteen valinnalle oli luonnollinen: Ystäväni ei ollut koskaan käynyt Japanissa ja erityisesti hän halusi mennä Tokion kuuluisaan aamuyön tonnikalahuutokauppaan ja sen jälkeen sushiaamiaiselle. Minäkään en ollut koskaan käynyt Japanissa (eikä Pancho) ja Tsujiki, maailman suurin kalatori kuullosti mielenkiintoiselle, joten laukut pakattiin ja reissuun lähdettiin.

Koska matka keksittiin ja päätettiin vain kaksi viikkoa ennen lähtöä, etukäteissuunnittelu jäi hieman vajaaksi. Paikan päällä meille selvisi, että huutokauppan seuraajien määrä on rajoitettu 120 vierailijaa/aamu ja sisäänpääsy jaetaan first-come, first-serve-periaatteella. Tonnikalahuutokauppaan, joka on siis mitä totisinta bisnestä ja kaupankäyntiä eikä missään nimessä turisteille suunnattu show, pääsee katsomana kahdessa erässä. Ensimmäinen 60 henkilön ryhmä klo 5:25-5:50 ja toiset 60 klo 5:50-6:15.  Tori aukeaa klo 3:30 ja jotta varmistaa paikkansa noiden 120 joukossa, on paikalle saavuttava viimeistään klo 4:30. Sisäänpääsy ei maksa mitään ja "pääsylippu" jaetaan vierailijaliivin muodossa pienessä toimistotilassa, missä mukaan mahtuvat myös odottavat kunnes kierros alkaa. Toimiston ovi on auki niin kauan kuin liivejä riitää ja kun liivit on jaettu, ovi pannaan säppiin. Odotustilassa ei ole tuoleja tai penkkejä. 

Samalla meille myös selvisi, että lastenrattaiden tuominen torille on kielletty. Herätys neljältä, 15 minuutin kävely lapset selkärepuissa ja 1-1,5 tunnin jonotus karussa huoneessa ei täysin täyttänyt käsitystämme lapsiystävällisestä matkailusta, joten päädyimme ratkaisuun, jossa vuoroaamuin lähdimme yksin huutokauppaan toisen jäädessä lasten kanssa nukkumaan. Ystäväni meni ensimmäisenä aamuna ja palasi intoa puhkuen hotellille klo 7. Minun vuoroni oli toisena aamuna ja olihan se kuulkaa kokemus.
***
When my friend asked whether Pancho and I would like to travel to Japan with her and her little son, the reason for picking up Tokyo as the travel destination was natural: my friend had never been to Tokyo and she wanted to see the world famous fish market, observe the the tuna auction and have sushi for breakfast. I had never been to Japan either (nor had Pancho) and Tsujiki sounded very interesting so we packed our suitcases and off we went. 

The decision to travel to Japan was made only two weeks before the departure so we had limited time to plan our visit. After we arrived in Tokyo, many things surprised us. We were told that only 120 visitors per day could see the tuna auction and the entrances are  on first come, first serve basis. The tuna auction is serious business so only two groups of 60 people can attend the auction at the time. The first group is allowed to enter at 5:25-5:50 am and the second group at 5:50-6:15 am. The fish market opens at 3:30 am and in order to secure the entrance, you should be there by 4:30 am. The entrance is free of charge but the visitors should wear a special visitor's vest. The vests are distributed in a small office which closes its door as soon as all the vests are gone. The visitors will be standing in this small office until the tour begins and there are no seats or benches. 

We were also informed that it is prohibited to take pushchairs to the market. Waking up at 4 am, walking 15 minutes carrying our children and queing for 1-1,5 hours in a small waiting room did not meet our standards of child friendly travelling so we ended up with a solution that in the first morning my friend woke up early and went to the market while I stayed in the hotel room with the boys and the following morning I went and she stayed. I was probably suffering the worst jetlag in my life but boy was I happy that I managed to get up from the bed, it was an experience!

Jäiset kalat on aseteltu riveihin. Tunnustan, että käymästäni japanin alkeiskurssista on aikaa lähes kymmenen vuotta eikä se muutenkaan riittäisi tämän tyyppisen keskustelun ymmärtämiseen, joten etten tiedä logiikkaa millä perusteella kalat oli riveihin järjestelty mutta silmämääräisesti arvioin, että koolla oli jotain tekemistä asian kanssa. Ostajat, joiden lippalakeissa oli ilmeisesti identifioimista helpottava laatta, tutustuvat tonnikaloihin ennen huutokaupan alkua. Kalojen pyrstöt on avattu ja potentiaaliset ostajat sorkkivat kaloja koukuilla, sivelevät kädellään ja hivelevät kalan "lihaa". Ostajilla on myös taskulamput kalan värin ja kunnon tarkistamisen helpottamiseksi.
***
The frozen fish are laid on the floor in rows. I have to admit that the basic language course of Japanese I took, was more than 10 years ago so it is too rusty to understand the explanation of the logic how the tunas were "organized" but I believe it had something to do with weight and size. The buyers, who were wearing tags in their hats for easy identifying, examinated the fish before the auction. The tails were opened and the buyers checked the color, texture and other qualifications.

Kun tutustuminen huutokauppakohteisiin on suoritetu, alkaa itse kauppa. Huutokauppameklari nousee keltaiselle pallille ja soittaa kelloa. Kalat kaupataan rivi kerrallaan (meklarista katsottuna) oikealta vasemmalle. Kun rivi on myyty, heitellään kalojen päälle laput joihin on ilmeisesti kirjoitettu uusi omistaja ja hinta (?). Edelleenkään katakanan ja hiraganan osaamiseni ei yltänyt tarpeeksi korkealle. Kun rivi on myyty, siirrytään seuraavaan riviin. Myydyn rivin kalojen uudet omistajat nappaavat kaloista koukuillaan kiinni, ne raahataan lavalle ja kuljetetaan pois. 

***

When the time is up, the auction starts. The broker has a whistle and he stands on a small yellow stand. The auction goes on row by row. As soon as the fish in one row are sold, there was a man who threw a piece of paper on the sold fish. Again my knowledge of hirakana and katakana was not enough to understand the content but I assume that it stated the new owner and maybe the price. The new owners of the fish take their hooks and drag the fish away.

 

Itse kalatori aukeaa harmillisesti turisteille vasta klo 9, joka on siis 3 tuntia sen jälkeen, kun huutokaupan seurantasessio on ohi. Harva jaksanee jäädä odottamaan aamuyön heräämisen jälkeen mutta lähes kaikki jäävät aamiaiselle. Huutokaupan jälkeen nimittäin mennään aamiaiselle johonkin kalatorin reunalla sijaitsevaan pikkuruiseen sushiravinolaan, josta saa (kirjaimellisesti) maailman tuoreinta kalaa. Sisällä on vain muutamia hassuja asiakaspaikkoja ja jonoa on aina, erityisesti parhaimpiin, mutta jonotus kannattaa. Me söimme Daiwa Sushissa. Tutustuin odotusaulassa kolmeen hauskaan kaverukseen, joiden seurassa nautin aamiaiseni ja tilasimme monta kierrosta aikamoisia herkkuja. Kokki suositteli miekkakalaa, erikois tonnikalaa, yellowtailia etc. Herkullisin oli toro tonnikala, joka oli rasvaisempi kuin lohi. Aamiaista voi kuvailla vain neljällä sanalla: mmmm, mmmm, mmmm ja mmmm.
***

The fish market itself is not open for visitors before 9, which is 3 hours after the tuna action. Seldom stays to wait for the opening but most of the people stay for the sushi breakfast. There are plenty of tiny tiny sushi restaurants in the market and you may literally have the freshest fish in the world. The best sushi places have the longest queues but it is forth of waiting (we went to Daiwa Sushi specialized in toro, tuna from Aomori region). I met three funny guys in the waiting room and had breakfast with them. The chef recommended us sword fish, special tuna, yellow tail, scallop...I have only four words to describe the breakfast: mmmm, mmmm, mmmm and mmmm.

Tokyo, I Have a Crush on You!

Sanotaan, että jos viettää Japanissa viikon, haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan. Jos viettää Japanissa kuukauden, haluaa kirjoittaa aiheesta lehtiartikkelin ja jos viettää Japanissa vuoden, ei halua enää kirjoittaa mitään, sillä kirjoitettavaa olisi niin paljon. Me vietimme Japanissa 4 päivää ja siitä tulisi blogipostaus, jos kymmeneskin. Yritän tiivistää tunnelmat muutamaan postaukseen tämän jälkeen ja sitten siirrytään muihin juttuihin.

Hyvin menneen lentomatkan jälkeen (tai noh, meillä matka meni hyvin, Pancho nukkui putkeen 7 tuntia mutta toinen pieni matkakaverimme valvoi lähes läpi lennon) ensi vaikutelmani oli positiivinen. Kaikkialla oli siistiä, puhdasta, turvallista ja toimivaa. Ihmiset näyttivät hurmaaville ja omaperäisiä tyylilajeja ei voinut muuta kuin ihailla kunnioituksella. Voisin viettää Tokiossa viikkoja vain katselemalla ihmisiä.
***
Someone said that if you spend a week in Japan you want to write a book. If you spend a month in Japan you want to write an article and if you spend a year, you don't want to write anything as there are just too much to write about. We spent in Japan 4 days so there is plenty of stuff for too many blog posts but I will try to keep it short and sharp and then a couple of posts after this, I will get to other subjects.

After a good flight (well, for our family it was good as Pancho slept for 7 hours but the other little world traveller was not able to sleep) my first impression of Japan was very positive. It is clean, tidy, well organized and safe. People look charming and I could just peoplewatch for ever, people are so beautiful and with so many personal styles.  

Tokyo on monessa mielessä hämmentävä, mutta myös siinä, että sieltä löytyy
1. Paikallinen Eiffel torni eli Tokyo Tower. Yllä maisema hotellimme 25. kerroksessa sijaitsevasta respasta. Huomaa Eiffelin lisäksi taustalla myös Fuji (ainutlaatuinen, ei replica)
2. paikallinen Brooklyn Bridge eli Rainbow Bridge. Alla kuva ensimmäisen päivän lounas paikastamme läheisen pilvenpiirtäjän 54 kerroksesta.
3. yhdellä metroasemalla näimme Manneken Pissin laiturilla (en saanut kuvaa, sorry!), kuin
4.  myös Vapauden patsas jota emme nähneet.
5.  Hain katsellaani pientä meren neitoa tai edes Big Beniä mutta ei tärpännyt.
***
Tokyo feels so familiar and at the same time so original. The reason for familiarity might be the replicas such as:
1. Local Eiffel Tower Tokyo Tower. The picture above was taken from our hotel's reception which was located on the 25th floor. Please note also Mountain Fuji (original, one of a kind, no replica)
2. Local Brooklyn Bridge Rainbow Bridge. The picture below was taken while having lunch in a restaurant located in 54th floor.
3. In one metro station we spotted Manneken Pissin (could not get a picture, sorry!)
4. There is also a Statue of Liberty but we did not visit it.
5. I was looking for the Little Mermaid or at least Big Ben but could not see any.

Hotellimme Park Hotel Tokyo (jota ei tule sekoittaa "Lost in Translation" Park Hyatt Tokyoon) sijaitsi Shiodomen jokseenkin futuristisella alueella. Eri tasoissa kulkevat sillat yhdistivät pilvenpiirtäjiä toisiinsa ja ihmiset sukkuloivat kuin pienet muurahaiset.  Sijainti oli mitä loistavin, 3 metroaseman välittömässä läheisyydessä, Tokyo Station juna-asema on 5 minuutin taksimatkan päässä ja Ginzan ylellinen kaupungin osa vain parin korttelin päässä. Palvelu oli erinomaista, huone kaunis ja tilava ja maisema huikea. Mikä parasta, hotelli sijaitsi kävelymatkan päässä tonnikalahuutokaupasta (siitä "once in a lifetime" kokemuksesta lisää myöhemmin) ja koska huutokauppaan mennään 4:30 aamulla, jokainen minuutti jonka sai käyttää massivisesta jetlagista toipumiseen paikasta toiseen siirtymisen sijaan, oli kullan arvoinen.

***
Our hotel Park Hotel Tokyo (which should not be mixed with "Lost in Translation"Park Hyatt Tokyo) was located in somewhat futuristic Shiodome area. The location was perfect as there are 3 metro stations just around the corner, Tokyo train station 5 minutes taxi drive away and luxurious Ginza area is at walking distance.  The best was that the world famous tunafish auction was also a walking distance away. This was particularly handy as you must be there at 4:30 am so any extra minutes of sleep to survive the massive jetlag was worth of gold.

Kirsikkapuiden kukinta oli vasta tulossa mutta hotellilla vinkattiin festivaalista luumupuiden kukinnan kunniaksi. Olin kuvitellut mielessäni ison vihreän puiston, jossa pojat voisivat juoksennella ja mamat istua picnikillä kukkia ihaillen mutta perille päästyämme kyseessä olikin kivetyksellä päällystetty aukio. Haimme paikkaa puoli päivää joten sinänsä se ei ollut mitä odotimme mutta luumupuut kukkivat ja pihalla esiintyi koulutettu apina, joka ilahdutti erityisesti Panchoa ja pikku-O:ta. Puistossa oli myös temppeli ja toivomus&onnen seiniä.

Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja aina valmiita auttamaan. Mikäli he eivät heti osanneet neuvoa tietä perille, he katsoivat puhelimensa tai tablettinsa karttapalvelusta reitin ja suurin osa tapaamistamme ihmisistä lähti jopa näyttämään meille tietä ja saattaamaan oikeaan suuntaan.
***
Cherry Blossom was just on its way but we heard that there was a Plum Blossom Festival in a park. I was expecting to see a green park where the boys could run around and we could have some nice picnic and admire the flowers but after spending a half day finding the place, it was a concrete square more than a park. Even thought it was not what I was excpecting, we saw the plum blossom, there was a small temple, a trained monkey show which made specially Pancho and Little O happy. There was also a wall with some kind of wishes people were writing on wooden plates (if someone knows better what these are, please let me know!). People were super friendly, always ready to help us. If they did not know the way, they looked for the route in their map applications on their phones or tablets. Many of them wanted to show us the way and escorted us to the right direction.

 

Erikoinen huomio katukuvassa oli, että emme nähneet lapsia missään. Koko 4 päivän aikana näimme vain 5 alle 1.5 vuotiasta lasta ja yhden n. 5 vuotiaan ja that's it. Siis ei lapsia missään! Meidän blondimme saivat kyllä huomiota ja olivat myös meille mammoille mitä mainiointa seuraa. Molemmat pojat ihmettelivät menoa tyytyväisinä ja tarkkaavaisina vaunuistaan, jaksoivat pitkiä päiviä ja käyttäytyivät mallikelpoisesti myös illallisilla ravintoloissa, joissa oli valkoiset pöytäliinat ja kangasservetit. 

***

One thing that caught our attention was that there were no children anywhere. During the 4 days we spent in Tokyo, we saw 5 children under 1.5 years and one about 5 years old and that's it. No children! Our blond boys got a lot of attention and were behaving incredible well. Both boys sat on their own stroller  happy and interested on everything what was happening around. Every now and then they took a nap, both of them ate almost anything and behaved extremely well also in fine dining restaurants in the evenings. 

Näin lyhyellä matkalla Tokiossa oli mielestäni parasta eri kaupungin osat. Erityisesti jos aikaa on rajallisesti, kannattaa skipata ns. nähtävyydet ja fiilistellä eri kaupungin osien tunnelmaa, katsella ihmisiä, kävellä ja imeä itseensä kaupungin sykettä, energiaa ja ilmiöitä. Itse pidin kovasti muodikkasta Harajukusta, coolista Shibuyasta ja niiden väliin sijoittuvasta alueesta, jolla oli pieniä putiikkeja, erinomaisia ravintoloita ja tyylikkään boheemi tunnelma.

***

The best in Tokyo are the different areas of the city. Especially if your time in Tokyo is limited, I would skip all the sights and just wonder around, feeling the pulse and energy of the city, peoplewatch and get inspired of everything you see, feel and taste. I liked a lot fashionable Harajuku and cool Shibuya and the area between them where we saw many chic boutiques, excellent restaurants, cafes and trendy but somehow bohemian athmosphere.

Ruoka oli  mielettömän hyvää. Muutamaan sushiravintolaan meitä ei kelpuutettu lasten vaunujen/lasten kanssa ollenkaan, oli kuulemma kovin täyttä vaikka ravintola oli typötyhjä mutta vaikka missä söimme, ruoka oli aina erinomaisen hyvää. Tokio on maailman kulinaristien mekka ja siellä on 160 000-200 000 ravintolaa. Vertailun vuoksi Pariisissa ravintoloita on 15 000 ja New Yorkissa 25 000. Ravintolan vuoksi ei siis kannata matkustaa toiselle puolelle kaupunkia vaan kannattaa keskittyä sille alueelle missä milloinkin on. Myös katukeittiöt notkuivat herkkuja ja kaupungissa sanotaan olevan maailman paras kiinalainen ja korealainen ruoka. Kalatorin sushin lisäksi matkan ruokakohokohta oli yllättäen edullinen ja yksinkertainen dim sum paikka Harajuku Gyoza Rou (Shibuyassa), parhaat gyozat ikinä! 

***
The food was absolutely fantastic. Tokyo is the culinary capital of the world and there are 160 000 - 200 000 restaurants in the city. Just for the reference, Paris has about 15 000 restaurants and New York 25 000. All the food we ate was mouth watering and there is no point of traveling to another part of the city just for the food/restaurant recommendation, there are always a plenty of excellent options in the area where ever you are. In addition to best sushi in the world eaten at the fish market, our best eating experience was surprisingly a dim sum place called Harajuku Gyoza Rou in Shibuya. It is said that the best Chinese and Korean food (with Japanese twist added to it) is served in Tokyo and I do agree that these were the best gyoza I have ever tasted. 

Tokio oli huikea. Tapasin joskus Rooman samanlaisilla treffeillä kuin nyt tämän hetkisen ihastukseni Tokion. Tiesin jo treffeille lähtiessä, että aika ei tulisi riittämään juuri muuhun kuin ensivaikutelman saamiseksi, joten ilman sen suurempaa stressiä esittäydyimme "Konnichiwa Tokyo, olen Tzinzi, hauska tutustua. Olet ihana ja mielenkiintoinen, tapaammehan pian uudelleen, tapaammehan?"

P.S. Niin kuin monella muullakin matkallani aikaisemmin, myös tällä kertaa luotin Mondon Tokio-oppaaseen, joka oli jälleen kerran erinomainen. Mondon matkaoppaat on aina kirjoittanut joku suomalainen, joka on asunut maassa/kaupungissa pidempään ja sisältää kullanarvoista tietoa niin tavoista, kulttuurista, kuin hauskoista sattumuksista, parhaista ravintoloista, suloisimmista hotelleista yms. puhumattakaan.

***

Tokyo was amazing. My date with Rome years ago was similar than what I had with my new crush Tokyo: I knew beforehand that the time will only allow us to introduce ourselves so without any stress I said: "Konnichiwa Tokyo, I'm Tzinzi, pleased to meet you. I find you so beautiful and full of interesting things that I truly hope to meet you soon again".

6 Things You Should Know about Japanese Toilets

Nyt jo edesmennyt mummoni oli maailman kiltein, hyväluontoisin ja -käytöksisin. Turun ja Laitilan välillä sijaitsee kuitenkin paikkakunta, joka sai mummonikin ilkikuriselle tuulelle. Paikan nimi on Kusni. Matkatessamme lapsena autolla mummolaa kohti, mummoni tapasi sanoa: "Kus nii, tai kus näi mut älä kus ylöspäi". Mikäli mummolla olisi ollut japanilainen vessa, olisi hän todennäköisesti sanonut "kus nii tai kus näi mut vessapytyst vesi tulee ylöspäi".

Jos aioit koskaan asioida wc:ssä Japanissa, muista nämä:

 

1. Japanilaisissa vessoissa istuinrengas on  lämmitetty ja lämpöä voi säädellä joko vessan pytyssä tai seinällä olevasta taulusta. Hotellihuoneen seinällä olleet ohjeet neuvoivat välttämään kovin kuumaa rengasta mikäli olet lapsi tai vanhus.

2. Yleisissä vessoissa on usein erillinen nappula, joilla häveliäimmät voivat strategisella hetkellä tilata veden lorinaa tai vale-vessanvetoäänen.

3. Asiat hoidettuasi voit omien mieltymystesi mukaisesti tilata monenlaisia suihkuja. Tarjolla on takaatulevia suihkuja (netin mukaan jopa hierovia(?)) ja alhaalta päin tulevia bidet-suihkuja. Suihkun vedenpainetta voi säädellä toiveiden mukaisesti.

4. Kun pylly on puhdas, puhalletaan se kuivaksi. Joissain vessoissa myös puhalluksen lämpötilaa ja voimakuutta voi säädellä. Sekä suihkujen että kuivauksen kestoa säädellään stop-nappulalla.

5. Useimmat vessan vetävät itse itsensä liiketunnistimen avulla, joissain vessoissa vessan veto  tapahtuu kontrollipanelin nappulasta ja joissain ihan perinteisesti sivussa tai vessanpytyn päällä olevasta napista. Huomaa, että vessanvetonappula voi sijaita myös lavuaarin vieressä tai muualla vessanpytystä kauempana. Luin (Mondon matkaoppaasta) jutun, jonka mukaan Whitney Houston oli Park Hotelin naisten vessassa esitttänyt valtavasti pahoitteluja seuraavana vuorossa olleelle suomalaiselle toimittajalle. Myöhemmin selvisi, ettei Whitney tiennyt miten japanilainen vessa vedetään.

Jos et tästä jutusta muuta muista, niin muista se tärkein:

6. Älä koskaan painele nappeja vieressä seisten, vesi nimittäin tosiaan suihkuaa pöntöstä ylöspäin.

***
If you ever plan to use a toilet in Japan, you might find this information useful:

1. Toilet seats are heated and the heat may be controlled using a control panel attached either in the toilet seat or mounted on the wall. Our hotel room instructions stated that the heating should not be very hot if children or eldery are using the toilet.

2. Many public toilets have a button where the most bashful may play purl or fake flush at the strategic moment.

 

3. After you are done with your toilet business, you may choose different types of showers based on your needs and preferences. There are showers coming from the back and bidet type of showers coming from below and you may adjust the strenght of the spray (there might be even a massage function available (?!)).

4. When your butt is clean, it is time for a blow dry. The heat and volume of the blow may be adjusted.

 

5. Most of the toilets flush automatically but in some of them you might need to flush pushing a botton in the control panel or a separate botton somewhere in the toilet. Note that the botton is not necessarily next to the toilet seat. I read a story (of Mondo travel guide) that Whitney Houston had apologized a Finnish journalist in the ladies' room in Park Hotel and only afterwords the journalist understod the reason. Whitney did not know how to flush a japanese toilet.

And now, if you will only remember one thing about this post, here is the key:

6. Never push the bottons when standing next to the toilet unless your intention is to get wet. The water showers upwards!

A Gorgeous Japanese Getaway in Stockholm

 

Tukholman saaristossa on taianomainen kylpylähotelli. Kun kirjaudumme hotelliin sisään, saamme huoneen avaimen lisäksi tummansinisen yukatan, tohvelit ja mustan uimapuvun (miehille uimahousut), sekä kehoituksen pukeutua yukataan koko hotellissa olon ajan.
***
There is a magical hotel in Stockolm's archipelago. When checking in, we are provided with a dark blue yukata, slippers and a black swimming suit and advised to use them all the time while staying in the hotel.

 

Huoneissa on futonit ja televisio on piilotettu kiskoilla liukuvan kauniin kangastaulun taakse.  Ohjelmassa on joogaa ja meditaatiota. Lähdemme huoneesta yukatoissa, tohveleissa ja kannamme henk.koht. tavaramme korissa, joka on huoneessa tarkoitusta varten. Mr. Pepper saa meditaatiotunnilla muodostettua käsiensä väliin lämpimän auran. Syömme hedelmiä ja juomme makuvesiä. Meditaation jälkimainigeista siirrymme kylpylään, joka huokuu harmoniaa. Kaikki kylpijät ovat pukeutuneet samanlaisiin mustiin uima-asuihin. Vaikka ulkona on talvi, lunta ja pakkasta, ulkouima-altaasta nousee lämmin höyry ja tunnelmallinen altaasta nouseva usva kietoo pehmeään syleilyynsä. Pesuhuoneen puolella on hämärä valaistus, matalat pienet puupallit, puiset pesuvadit ja seinässä pienet vesihanat. Rauha, tasapaino, rentoutus.
***
The rooms have futons, the tvs are hidden behind framed fabric. Yoga annd meditation classes are included in the room price. We leave the room dressed in the yukatas and carrying a basket which is also provided for personal belonings. During the meditation Mr. Pepper manages to get a warm circly between his hands. We eat fruits and drink freshly squeezed juices. We enter the spa area. Everybody is wearing the black swimming suits. Everything is in harmony. It is winter outside but the outdoor pool is warm and steaming. Washing area has dim lighting, small wooden tools, washing buckets and japanese taps. Peace, quiet, relax.

 

Illalliselle lähtiessä pukeudumme jälleen yukataan. Arveluttaa. Tukka on kiharrettu ja huulissa punaa mutta mitä jos kaikilla muilla on tavalliset vaatteet ja itse ilmestyn paikalle aamutakissa? Ravintolasalin ovella jännitys laukeaa, kaikki muutkin ovat pukeutuneet ohjeiden mukaisesti. Sushi-illallinen on ylenpalttinen. Sake on hyvää. Tunnelma on rento ja eksoottinen.
***
We wear yukatas s and head for a dinner. We are concerned. What if the rest of  the guests are wearing their normal clothes and we are the only ones entering the restaurant with our gowns on? We relax on the door, everyone else is wearing the yukatas too. Sushi dinner is excellent. Sake is tasty. The atmosphere is cozy and exotic.

 

Aamiaisellakin on tarjolla sushia ja muita herkkuja. On rentouttavaa, kun voi pukea yukatan eikä tarvitse miettiä pukeutumista. Maisemassa on käkkärämäntyä ja aavaa ulappaa. Hotellista uloskirjautuessa tuntuu, että olisimme olleet poissa muusta maailmasta paljon kauemmin kuin vajaan vuorokauden. Saamme yukatat ja uimapuvut muistoksi. Olo on onnellinen. Olen 30 vuotta ja yhden päivän.

Hotellin nimi on Yasuragi Hasseludden.

P.S. Hotellin check-in alkaa klo 15, ole ajoissa.

***
Sushi (among many other things) is served also for the breakfast. We are already used to wearing yukatas and it feels conforting not to worry about dressing up. The landscape is scandinavian ascetic: pines are beautiful and open sea is calming. When we check out, we feel like we have visited another planet, a very pleasant planet for much longer than for 22 hours. We can take the yukatas and swimming suits home. We feel happy. I am 30 years and 1 day old.

The name of the hotel is Yasuragi Hasseludden.

P.S. The hotel check-in is at 3 pm. Be there on time.

pictures from here, here, here

Between Dream and Reality

Lupasin teille matkajuttuja tiistaisin mutta sitten kävi niin, että Pancho sai eilen elämänsä ensimmäisen kuumeen ja minä en hoivavietissäni muistanut koko blogia. Pieni potilas voi jo paremmin, joten palaan näppäimistön ääreen. Kävin maanantaina hienosti ja omaperäisesti toteutetussa Kuubasta kertovassa valokuva"näyttelyssä" ja koska kommenttiboxissakin toivottiin juttua Kuubasta, aloitan "Oh, What  a Wonderful World" postausten sarjan ensi viikolla Havannalla. Toimikoon tämä juttu fiilikseen virittäytymisenä.

Maanantain näyttely oli saksalaisen Tobias Hauserin "Kuba-zwischen Traum und Wirklichkeit" (eli unelman ja todellisuuden välissä, ks. video alla). Luulin meneväni valokuvanäyttelyyn mutta paikan päällä minulle selvisi, että kyseessä olikin valokuvashow. "Näyttely" pidettiin isossa salissa, jossa oli 500 kuulijaa ja itse herra Hauser seisoi lavalla isolla screenillä pyörivien kuviensa vieressä kertoen 13 vuoden aikana tekemistään matkoista Kuubaan. Hän kertoi tapaamistaan ihmisistä, heidän elämäntarinoistaan, sosialismin vaikutuksesta tavallisten ihmisten elämään, luonnosta, sikariplantaaseista, sokeriplantaaseista, edelleen toimivasta höyryveturista ja siitä miten Kuuba on noiden 13 vuoden aikana muuttunut.

Kuulimme tarinan mm. 70 vuotiaasta pariskunnasta, joilla oli seitsemän lasta: kolmet (!!) tyttö-poika kaksoset ja yksi poika. Välillä kuva heräsi eloon ja saimme nauttia pieniä videopätkiä, joilla ihmiset kertoivat elämästään. Tämä nimenomainen pari kertoi videolla miten heidän pitää nykyään olla huolellisia, ettei lapsia tule enempää. Maailman suloisimmat, edelleen rakastuneet 70 vuotiaat! Pariskunta asuu 60 km päässä merestä mutta rouva kertoi nähneensä meren vain lapsena, kun olivat kiivenneet isänsä kanssa läheiselle kukkulalle.

Välillä Herra Hauser antoi vain kuvien kertoa tarinaa ja taustalla soi kaunista, upeaa ja välin koskettavaa tai insproivaa kuubalaista musiikkia. Pidin siitä, että 2,5 esitykseen mahtui paitsi loistavia ammattilaisen ottamia kuvia, myös huonompilaatuisia kuvia, joiden merkitys selvisi vasta kuvaajan kertomina tarinoina. Välillä tuntui, että olisin ollut katsomassa hyvän ystävän reissukuvia, välillä oikeaa, ammattilaisen tekemää valokuvanäyttelyä, välillä kuin olisi katsonut mielenkiintoista dokumenttiohjelmaa ja välillä koskettavaa mutta mukaansatempaavaa musiikkivideota. Videot olivat ilokseni dubbaamatta espanjaksi mutta esitys saksaksi joten ymmärsin vain murto-osan. Onneksi kuvat kertoivat enemmän kuin tuhat saksankielistä sanaa. Esitys oli kertakaikkisen valloittava kombinaatio.

P.S. Ostin Hauserin kirjan ja kävimme pienen mutta mukavan keskustelun. Hauser on Sveitsin kiertueella parhaillaan, joten jos olet lähistöllä, suosittelen hänen live-raporttejaan lämpimästi.

***

I promised you travel stories on Tuesdays but Pancho got his first fever yesterday so I took seriously  my role as a nurse and postponed the travel post for next Tuesday. On Monday I went to see an extraordinary photo "exhibition" by a German photographer Tobias Hauser's "Kuba-zwischen Traum und Wirklichkeit" Between Dreams and Reality (check the video above) and as some of you were asking about my travels in Cuba, I will start my "Oh, What a Wonderful World" series next week with Havana. 

On Monday I thought I was going to a conventional photo exhibition but as soos as I arrived, it was clear that this was not the case. The "exhibition" was held in an auditorium and there were approx. 500 guests listening to Mr. Hauser who was on the stage along a wide screen playing his pictures. Along the slide show he told stories about his trips to Cuba during the past 13 years. He shared stories about the people he had met, about their lives, how socialism has affected them, about nature in Cuba, sugar plantations, tobacco plantations, steam locomotive (still working!) and how Cuba has changed during those 13 years.

We heard a story about 70 years old couple who have 7 children: three (!!) un identical twins and a son. Once in a while the picture went a live and the audience could enjoy small video clips and interviews of the Cuban families. This couple in question tell in the video how they nowadays must be very careful for not having more children. They were still completely in love! They live 60 kilometers from the sea and the woman had only seen the sea when she was a child and she climbed to a near by hill with her father.

In addition to story telling with pictures and video clips, there were parts of the presentation when Mr. Hauser let us just enjoy his pictures and listen gorgeous, touching and moving Cuban music. I liked that he also included in his show not-so-perfect pictures which we could understand only when he told the story behind. During the 2.5 hours show there were moments when I felt I was looking a friend's travel album, moments when I felt I was watching a truly professional photos, moments of interesting documentary and moments of groovy music videos. I was happy that the video clips were in Spanish (without dubbing) but otherwise the show was in German so I could only understand a small part of what he said.  Luckily the pictures told more than 1000 German words. All in all, his concept was an adorable!

P.S. I also bought his book and had a quick and pleasant chat with him. Hauser is on tour in Switzerland at the moment so if he is coming near to you, I warmly recommend his Live-Reports. 

The Life is Short and the World is Wide

Rakastan matkustamista. Voisin jopa tunnustaa olleeni olevani siihen hiukan addiktoitunut. Oli aika, jolloin koin oloni levottomaksi, jos inboxissani ei ollut vähintään yksiä lentolippuja odottamassa. Panchon syntymän jälkeen olen  rauhoittunut (lue: en tee enää 8 viikon kiertomatkoja mutta pidän vähintään kahta matkaa suunnitteilla). Olen nimittäin sitä mieltä, että miksi maailmassa olisi niin kauniita paikkoja, upeita maisemia, mielenkiintoisia kulttuureja, hauskoja kieliä, ystävällisiä ihmisiä, uskomattomia nähtävyyksiä, henkeäsalpaavan hienoa luontoa ja rikasta ruokakulttuuria, jos sitä kaikkea ei olisi tarkoitettu nähtäväksi, koettavaksi, opittavaksi, haisteltavaksi  ja maisteltavaksi?

Olen noudattanut seuraavanlaista matkustusfilosofiaa:

1. Käy nuorena ja perheettömänä jännissä, eksoottisissa ja jopa ehkä "vaarallisissa" maissa , säästä turvalliset ja helpot kohteet eläkkeelle ja/tai lasten kanssa käytäviksi.

2. Aloita läheltä. Tutustu ensin maahan jossa asut ja asuinmaasi naapurimaihin mutta mikäli kuitenkin matkustat kauemmas, toteuta samaa filosofiaa matkallasi ts. käytä tilaisuus hyväksesi ja tutustu muutamaan kohteeseen "siellä päin" ollessasi.

3. Suosi aitoja kohteita, yksityisyrittäjien/perheiden pitämiä hotelleja, ravintoloita ja muita palveluja. Jos mahdollista, yövy ympäristöystävällisissä hotelleissa ja käytä palveluja, jotka tuovat rahaa paikallisille perheille.

4. Kysy neuvoja paikallisilta. Puhu heidän kanssaan, haastattele, juttele, kysele. Opettele vähintään tervehdys, kiitos ja anteeksi paikallisella kielellä.

5. Maassa maan tavalla.

6. Jos matkustat työsi puolesta, pyri näkemään ainakin yksi asia toimiston, hotellin ja lentokentän ulkopuolta (vaikka se merkitsisi aikaista aamun heräämistä tai ylimääräisiä järjestelyjä)

Kun löydät hyvän hotellin, suosituksen arvoisen ravintolan, mielenkiintoisen museon, miellyttävän day span, näet jotakin huikean kaunista, saat hyvää palvelua, löydät luotettavan taksikyydin tai muuten koet jotakin ikimuistoista ja ihanaa, nappaa mukaan käyntikortti, mielellään kaksi tai kolme.

***

I love to travel. I might even call myself a kind of travelholic. There was a time when I felt anxious if I didn't have flight tickets waiting in my inbox. After Pancho was born, I have calmed down but just to leave the 8 weeks backpacking for shorter trips. I believe that as the world has so many gorgeous places, breath taking sights, interesting cultures, beautiful languages, friendly people, amazingly lovely nature and tasty food it is meant to be seen, experienced, visited, learnt, smelt and tasted.

I have had the following travel philosophy:

1. When young and without kids, visit the exotic and "risky" places and save the easy to be visited when retired or with family.

2. Start with the places which are close by. Get to know the country where you live and its neighbouring countries. In case you travel far away, apply the same philosophy i.e. visit also the places near by once you are there.

3. Visit genuine places, prefer family owned and runned hotels, restaurants and services. If possible, stay in environmental friendly hotels and use services employing the locals.

4. Ask advice and recommendations from the locals. Talk with them, interview and interact. Learn to say hello, thank you and sorry in the local language.

5. When in Rome, you do as the Romans do

6. If you travel for business purposes, try to see at least one thing outside of the office, hotel and the airport (even if it means to wake up at 6 am or making some extra arrangements)

7. When you find a nice hotel, tasty and cozy restaurant, a hip bar, interesting museum, pleasant day spa, you see something amazingly beautiful, find a reliable taxi driver or experience otherwise something you would recommend to friends and family, take a business card or two or three.

Toteuttaessani tuota 6. kohtaa, minulle on kertynyt aikamoinen kasa käyntikortteja. Kotiin palattuani niputan kortit kaupungin mukaan ja jos joku tuttuni on lähdössä matkalle ko. kaupunkiin ja kysyy suosituksia, sujautan hänelle käyntikorttinipun mukaan tai vaihtoehtoisesti skannaan käyntikortit ja lähetän kokoelman sähköpostitse. Näin a) muistan paikan nimen ja osoitteen, b) on nopeaa ja helppoa antaa suositus käyntikortin muodossa ja c) joskus on ensiarvoisen tärkeää saada paikannimet kirjoitettuna paikallisilla kirjaimilla esim. kiinaksi, thaiksi tai venäjäksi.

Asuin erään kevään Buenos Airesissa ja siellä pienimmässäkin liikkeessä pienimmätkin ostokset kääritään silkkipaperiin, sujautetaan toinen toistaan kauniimpiin paperipusseihin ja suljetaan silkkinauhoin. Kerran ostamani alusvaatteet pakattiin punaiseen peltilaatikkoon, jonka kannessa pariskunta tanssii kiihkeästi tangoa. Nykyään laatikko toimii matka-vinkkilaatikkonani. Pengoin eilen laatikkoani jotain etsiessäni ja keksin, että voisin alkaa kirjoitetella teille tiistaisin  mielestäni matkustamisen arvoisista paikoista, seikkailuista, herkullisista ravintoloista, viehättävistä hotelleista tai muista elämyksistä jota voin suositella. Tarjolla olisi mm.  juttu junamatkasta Kiinan Shanghaista Tiibetin Lhasaan, reppumatkasta Mayojen Guatemalaan ja Belizeen, maailman halvimmasta Michelin tähti ravintolasta, monta juttua Meksikosta, lapsiperheen automatkasta Kaliforniassa, maailman eteläisimmästä kaupungista pingviinien Ushuayasta, herttaisesta Sloveniasta, luxus-ekohotellista Filippiineillä, etc. Mitäs sanotte? Tykkäättekö ideasta? Raotanko laatikon kantta?

***
As a result of the habit of collecting business cards, I have them quite a pile and they are bundled as cities. Whenever someone is asking for recommendations, I give them the business cards or scan them and send by email. By doing this a) I will remember the name and address of the place, b) it is easy to provide tips and recommendations and c) sometimes it is essential to have names and addresses written down in local language such as Chinese, Thai or Russian.

I lived one Spring in Buenos Aires and there even the smallest boutiques wrap even the smallest purchases to silk paper, place it in the most beautiful paper bags and tie the package with a satin ribbon. Once I bought some underwear and they were packed in the box in the picture. Nowadays I use the box to store all my business cards. I was looking for something in the box and I came up with an idea. What if I would share with you some beautiful places I have visited, amazing adventures I have had, cute hotels I have stayed at and memorable restaurants I have eaten in?  I have stories about a train trip from Shanghai to Lhasa, Tibet, backpacking in Guatemala and Belize, the world's cheapest Michelin star restaurant, many gorgeous places in Mexico, how to go to a roadtrip to California with a toddler, visiting pinguings in Ushuaya the southest city of the world, romantic sLOVEnia, island hopping in Philippines etc. What do you think? Would you be interested?

Pictures from here and here