The Swiss Way

Olemme oleskelleet Sveitsissä puoli vuotta ja olen havainnut asuinympäristöstäni seuraavia piirteitä:

Vaatimattomuus

- Sveitsiläinen sanoo, ettei puhu englantia tai että puhuu vain vähän englantia, vaikka keskustelun edetessä kuulija huomaa hänen puhuvan hyvää, ellei jopa erittäin hyvää englantia.

- Sveitsiläisissä autoissa on isoimmat saatavilla olevat koneet ja Sveitsissä onkin eniten hevosvoimia per capita maailmassa. Tämä ei kuitenkaan ulospäin näy (kuuluu kyllä), sillä autoissa ei ole merkintää koneen koosta.

- Rahasta ei puhuta. Sitä vain on.

Organisoitunut ja prosessi-orientoitunut

- Sveitsi on siisti ja puhdas maa. Kotikaupungissamme roskat tulee laittaa kaupasta tiskin alta ostettaviin sinisiin muovipusseihin, jotka maksavat n. 2 euroa kappale. Pussin hinta sisältää jäteveron. Useimmissa keskustan taloyhtiöissä ei ole roskalaatikoita vaan täysinäiset roskapussit korjataan kaduilta tiistai- ja perjantaiaamuisin. Roskapussit saa jättää kadulle ainoastaan maanantai- ja torstai-iltaisin. Ei siis tiistaina, keskiviikkona, perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina, eikä varsinkaan silloin sille olisi eniten tarvetta esim. kun olet vääränä päivänä perannut kalan, vauvallasi on ripuli tai olet missannut jäteauton viidellä minuutilla. Mikäli olet asiassa kansalaistottelematon ja jätät pussin kadulle vääränä päivänä, sen kylkeen saattaa ilmestyä muistutustarra jätteidenkeruupäivästä tai vaihtoehtoisesti naapuritalon ikkunassa vahtiva vihainen mies huutaa sinulle ikkunasta asioita, joiden äänen sävystä päätellen voit olla onnellinen, ettet ymmärrä vielä sveitsinsaksaa. Olen myös kuullut, että mikäli laitat jätteesi epäviralliseen pussiin, sen sisältö saatetaan penkoa ja selvittää, kuka on uskaltanut käyttää muuta kuin virallista roskapussia.

Sveitsiläiset ovat ystävällisiä, avuliaita, rehellisiä, tunnollisia ja mukavia mutta jos jokin ei mene prosessin mukaan, heillä palaa kiinni. Olen saanut Nespresso liikkeen myyjän hermostumaan, kun en tiennyt väliaikaisessa valmiiksi kalustetussa asunnossa olevan keittimen asiakasnumeroa. Myyjä kipakkana: "No onko teillä nespresso laite vai ei? Jokaisella nespressolaitteen omistajalla on asiakasnumero!!" Minä: "Ei, meillä ei ole nespressolaitetta, ostan näitä kapseleita, kun ovat niin iloisen värisiä".

Olen saanut myös isoista suklaalevystä käsin taitettavia paloja myyvän rouvan hermostumaan: Myyjä taittaa puolen kilon palan. Minä: "Kiitos haluaisin vain maistella, voisinko saada pienemmän palan" Myyjä taittaa 300 g palan. Minä: "Kiitos vähempikin riittää. En tunne suklaitanne ja haluaisin pieniä makupaloja". Myyjä taittaa 150 g palan. Minä: "Kiitos haluaisin ostaa montaa eri makua, joten ihan pieni pala jokaista riittäisi". Myyjä pinna kireällä: "Siis haluatteko tätä suklaata vai ettekö halua?".

Kylmän ja viiman pelko

Syksyllä ilmojen viiletessä kauppojen, ravintoloiden, raitiovaunujen ja muiden yleisten paikkojen lämmityslaitteet eivät noudata samaa suhteellisuusteoriaa. Ulkona +12, sisätiloissa +25. Jos siis tulet viileänä vuodenaikana, pue t-paita alle ja helposti riisuttava paksu talvitakki päälle. Kesällä bussin tai raitiovaunujen ikkunoita ei tule avata vaikka ulkona olisi +32 sillä sveitsiläiset uskovat, että ilmavirrasta voi saada flunssan.

Mieltymykset

- Sveitsiläiset pitävät valoverhoista

- Sveitsiläiset pitävät täsmällisyydestä. Jos tulet kymmenen minuuttia ennen sovittua aikaa paikalle ja toinen jo odottaa sinua, on kohteliasta pyytää anteeksi sitä, että olet myöhässä.

- Sveitsiläiset tykkäävät uida erikoisissa paikossa. Katsokaa vaikka täältä ja täältä.

Palaan asiaan taas puolen vuoden kuluttua. Katsotaan mitä silloin olen oppinut.

***

We have lived in Switzerland for 6 months. I have observed the following:

The Swiss are modest

- A Swiss says she/he doesn't speak English or speaks just a little English even though the hearer will notice after a couple of minutes of conversation that in fact she/he speaks good English if not even very good English.

- Swiss cars have the biggest engines and there are more horsepower per capita in Switzerland than in any other country in the world. However you can't see it (just hear it) as the cars rarely have a mark of such engine.

- You don't talk about money. You just have it.

The Swiss are organized and process oriented

- Switzerland is a clean and tidy country. In our home town everybody must use blue garbage bags which are sold in super market cashiers. Each plastic bag cost approx. 2 euros and the price includes the waste tax. Garbage bags should be left on the streets on Monday and Thursday evenings as the garbage truck comes to collect them on Tuesday and Friday mornings. It is not allowed to leave them out on Tuesdays, Wednesdays, Fridays, Saturdays, Sundays or when your need to get rid of your full garbage bags is biggest for example when you have cleaned a fish, your baby has diarrhea or you have just missed the garbage truck by 5 minutes. If you don't obey this rule and do leave your garbage bag on the street on a wrong day, there might be a sticker on the bag stating the right days for such activity or the man in the next building can shout you words with a voice that makes you happy for not understanding Swiss German. I have also heard that if the official garbage bag is not used, they might go through the content of the bag and investigate who has used an non-official garbage bag.

The Swiss are kind, helpful, honest and nice but if something doesn't go with the process, they get upset. I have made a woman in a Nespresso store angry because I didn't know the customer number of the nespresso machine in the temporary apartment we lived for a month. The shop assistant: "Every nespresso machine owner has a customer number!!! Do you have a nespresso machine or not?!!"
Me: "No, we don't have a nespresso machine, I would just like to buy this coffee capsules because they come in such a beautiful colors..."

I have also upset a woman selling chocolate. There are big chocolate bars available in the store and the seller lady breaks a piece of such bar based on the size the customer wants. The lady breaks a piece of approx half kilo. Me: "I would just like to taste these chocolates, could I please have a smaller piece?". The lady breaks a 300 g piece. Me: "I am sorry, a smaller piece would be just fine" The lady breaks a 150 g piece. Me: "Oh, I am not familiar with these chocolates and I would like to taste many flavors, could I please have just a tiny piece".  The lady with an angry voice: "Do you want this chocolate or not?"

Swiss are afraid of cold and wind

When the weather outside gets colder the shops, restaurants, trams and other public places get hot. If it is +12 outside, the temperature inside might be close to +25. So if you visit us during the cold season, wear a t-shirt under and a thick, coat which is easy to take of over it. During the summer the swiss don't like to open the tram or buss windows even if it is +32 as they believe that the air might give you a flu.

Other interesting observations

- Swiss like puncutuality. If you arrive to a meeting 10 minutes before the scheduled and the other person is already waiting for you, it is polite to apology for being late.

- Swiss like to swim in strange places. You may check this out here and here.

I will come back to this in 6 months. Let's see what I have learnt by then.

Surfing USA

Oikiksessa suurta huviamme oli lukea amerikkalaisia oikeustapauksia, jotka suomalaisen oikeusjärjestelmän valossa tuntuivat absurdeilta. Mieleeni on jäänyt tapaus, jossa surffari haastoi toisen surffarin oikeuteen, koska tämä jälkimmäinen oli ottanut ja surffannut juuri sen aallon, jonka ensimmäinen oli suunnitellut surffaavansa. Oikeus jätti loppujen lopuksi tapauksen käsittelemättä, koska tuomari katsoi mahdottomaksi määritellä vahingonkorvauksen määrää siitä tuskasta, miltä tuntuu nähdä toisen surffaavan "omalla" aallollaan.

Minulle kyllä tuotti iloa katsella surffareita USA:n surffikaupungissa Huntington Beachilla. Surffasivatpa sitten omilla tai varastetuilla aalloillaan.

P.S. Kuvan surffarit eivät liity tapaukseen.
***

In law school we used to amuse ourselves by reading American court cases. From the Finnish legal system point of view many of seemed absurd. I remember a case about a surfer who sued another surfer for taking and surfing the wave that the first surfer thought that he would surf. At the end, the court did not solve the case as the judge thought that it was impossible to define the damages for the suffering of seeing someone else surfing the surfer's "own" wave.

I enjoyed watching surfers in Huntington Beach, the surf city USA and didn't mind if they were surfing on their own or stolen waves.

P.S. Picture unrelated.

Happy Halloween

Amerikkalaiset ottavat sesonkikoristelut tosissaan. Vai mitä sanotte näistä Halloween-varpaista? Varpaat kuuluvat 52-vuotiaalle pedikyyrin ottaneelle perheen isälle, joka istui vieressäni Day Spassa.
Hyvää Halloweeniä muruset!
***
Americans take season decoration seriously. Or what do you think about these Halloween-toes? The owner of these feet is a 52 years old dad who took a pedicure and sat next to me in a Day Spa.
Happy Halloween Darlings!

EDIT
Unohdin mainita, että taustalla näkyvät läpsyttimet maksavat 5 dollaria. Aikaisemmin day spa antoi niitä asiakkailleen ilmaiseksi, jotta märkä kynsilakka ei mene ryppyyn ja asiakas voi lähteä matkoihinsa varpaan kynsiä kuivattelemaan mutta ilmaisten läpsyttimien aika loppui, kun eräs asiakas haastoi heidät oikeuteen. Syy: asiakas oli liukastunut läpsyttimillä eikä Day Spa ollut muistanut varoitaa, että sandaalit saattavat olla liukaat. Day Spa maksoi asiakkaalle 5000 USD vahingonkorvauksina. Jos nyt joku liukastuu heidän myymillään sandaaleilla, kaatujan on haastettavat sandaalien valmistaja. Only in America...
***
I forgot to mention that the flip flops seen on the back cost 5 USD. Previously the day spa used to give such sandals for free so the clients could go home without ruining their wet nail polish but the era of free flip flops ended when one of the clients sued the spa. The reason: she slipped and sued the spa because they  had not warned her that the flip flops might be more slippery than normal shoes. The spa had to pay her 5000 USD. Now if someone slips with the sandals sold by the day spa, the client must sue the manufacturer of the flip flops, not the spa. Only in America...

I Saw a Sign

Minua kiinnostaa tarinat kylttien takana. Olen matkoillani pohtinut mm. että kuinka monta kertaa joku on ottanut shampppoon mukaansa Teotihuacanin pyramidien sisäänkäynnin naistenvessaan, jotta sen seinälle on nähty tarvetta laittaa kyltti: "Voitte pestä kraanavedellä kätenne ja kasvonne mutta ette hiuksianne". 

Entä kuinka monta tuhatta kertaa yhden katolilaisten tärkeimmän pyhiinvaelluskohteen Basilican viereisessä sijaitsevan hautausmaan hoitajan on pitänyt vastannut pyhiinvaeltajien/roomalaiskatolilaisten turistien innostuneisiin kysymyksiin ennen kuin portille on laitettu kyltti: "Tämä hautausmaa on yksityinen. Juan Diegoa (Guadalupen neitsyt ilmestyi Juan Diegolle ja hänestä tuli ensimmäinen lat.am. alkuperäisasukas, joka julistettiin pyhimykseksi. Basilicassa näytillä Juan Diegon viitta)  EI ole haudattu tänne."

Entäpä kuka viskoi niin paljon kiviä vuoristotiellä, että  "Kivien jättäminen tielle kielletty" kyltti on ollut tarpeellista naputtaa maahan tasaisin välimatkoin.

Mielenkiintoinen sijaintinsa puolesta on kyltti "Jos otat, et aja" Mexico City-Acapulco moottoritiellä. Kyltti nimittäin sijaitsee paikassa, johon edellisestä liittymästä on jo hämmentävän monta kilometriä ja seuraavaan ulosajoliittymään toisia mokomia. 

Itsestäänselvä on kyltti Guatemala Cityn lentokentän sisäänkäynnillä: "Aseiden tuominen lentokentälle kielletty. Voitte jättää aseenne narikkaan matkanne ajaksi". Minusta tämä on kätevä lentokenttäpalvelu mikäli kantaa asetta mukanaan. Ei tule sitten selkkauksia turvatarkastuksessa.

Alla muutama kuva mielenkiintoisista kylteistä, joihin olen törmännyt kameran kanssa.

***

I am interested in stories behind signs prohibiting something. I wonder how many times someone has brought shampoo with her in the ladies room at the entrance to Teotihuacan pyramids before the sign "You may wash you hands and face with this water but not your hair" was placed over the sink?

How many times the guard of the cemetery next to Basilica has answered to questions of enthusiastic roman-cathlic tourists/pilgrims before they placed a sign "This is a private cemetery. (the first Roman Catholic indigenous American saint) Juan Diego is NOT buried here."

Who left stones on the high way so often that it was necessary to place several signs "It is strictly prohibited to leave stones on the highway" on the mountain road from Mexico City to Acapulco.

In terms of location the sign "If you drink, don't drive" is also interesting as it is placed on a same highway where the prior entrance to the highway was many miles ago and the next exit is equally far away.

Self explanatory is the sign on the entrance of Guatemala Airport: "It is prohibited to bring guns to the airport. Please deposit them in the cloakroom for the time of your trip". In my opinion this is a handy service if you carry a gun with you. By this way you can avoid all the hassle in the security checks.

Here are some more signs I have seen carrying my camera with me. 

Kyltti Bangkokin jokilautalla: "Varattu munkeille"

***

Sign in a ferry in Bangkok: "Space for monks"

Kyltti Méxicossa elokuvateatterin sisäänkäynnillä: "Henkivartijat sisään ainoastaan ilman aseita ja maksetulla elokuvalipulla"
***
Sign in the entrance of a movie theater in Mexico City: "Access for bodyguards only without weapons and with a paid ticket".

Kyltti Tiibetiläisessä hotellihuoneessa: "Toivottaa herra hyvän yön"

***

Sign in a hotel room in Tibet

En osaa venäjää mutta oletan tämän Pietarissa näkemäni kyltin kieltävän tornista hyppäämisen. Pahus, aina kaikki hauska kielletään.
Jos joku lukijoistani osaa venäjää, olisin kiitollinen jos kertoisit minulle tekstin sisällön.

***

I don't speak Russian but I believe this sign in St. Petersbourg prohibits jumping from the tower. Damn, all the fun stuff is always prohibited!
If you, my dear reader, know Russian, please let me know what the text means.

Kyltti Quanzhoun lentokentän sisääntulon ovessa: Lemmikkieläimet ja ilmapallot kielletty.

***

Sign on the entrace of Quanzhou airport

EDIT

Pakko lisätä vielä tämä eiliseltä San Diegon eläintarhareissulta.
Älkää sitten sanoko, ettei teitä varoitettu, buaahahhahhaaa!
***
Must add this from yesterday's visit to San Diego Zoo.
Don't say you were not warned. Buahahahahhaa!

Surprising Findings

Havaintoja tältä lauantailta:

- Jos lähtee Saksaan ostoksille mutta ei ota yhtään euroa mukaansa, voi silti hankkia "käteisellä" suklaapatukan (=saada sen ilmaiseksi hyvällä tuulella olevalta kaupan kassalta)
- Ilman käteistä pääsee myös illan viimeisellä bussilla takaisin Sveitsiin kunhan kuski on suopealla päällä.
- Baselissa sade sataa suoraan ylhäältä alas lähes pystysuoraan. Sade on koostumukseltaan erilaista kuin esim. Helsingin tai Turun sade joka yleensä sataa vaakasuoraan tai vähintäänkin viistosti vasten kasvoja.
- Sveitsiläisessä elokuvateattereissa pyörii tupakkamainoksia ennen elokuvaa.
- Sveitsiläisissä elokuvateattereissa on väliaika. Puolessa välin elokuvaa valot räpsähtää päälle ja pidetään n. 10 minuutin tauko, jonka aikana voi käydä edellä mainostetulla tupakalla.
- Ja viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisinpänä: Joulu on saapunut Saksaan (ks. kuva yllä).  Oli jo aikakin, onhan sentään jo lokakuun ensimmäinen viikko.

***
Discoveries from today:
- If you go to Germany and take no euros with you, you may still acquire a chocolate bar (=get if for free from a nice cashier)
- Without any cash you can also take the last buss back to Switzerland if the conductor is favorable.
- The rain in Basel comes straight from up to down, I would say vertically. The consistency of the rain is different compared to the rain in Helsinki or Turku where it comes down almost horizontally or at least on a slant to your face.
- Tobacco commercials are still allowed in Swiss movie theaters.
- There is an intermediate in Swiss movies. In the middle of the movie the film is paused, the lights go on and the audience can have a cigarette as advertised earlier.
- And the last but certainly not the least: The Christmas has arrived in Germany (see the picture above). It was about the time, it is already the first week of October!

Guests and Strangers

Meillä on käynyt illallisvieraita ja brunssivieraita. Tänään saamme vieraita Suomesta. Meidät kutsuttiin vieraiksi Pepperin pomon grillijuhliin. Siis mitä? Mitä vieraita? Tuttuja he kaikki toki olivat. Oletteko koskaan miettineet, miten hassusti suomenkielessä puhutaan vieraista vaikka visiitillä olisi oma sisko tai rakkaat ystävät?

No, yhtäkaikki, olemme siis kyläilleet, meillä on kyläilty ja dotamme kuumeisesti iltapäivällä saapuvia "vieraita". Ensimmäiset varsinaiset illallisvieraamme uudessa kodissamme olivat Pepperin kollega ja hänen viehättävä tyttöystävänsä. Katoimme pöydän vaaleanpunaiselle katetulle terassillemme (hah, jälleen hassu monikäyttöinen termi "kattaa"), sytytimme kynttilöitä ympäriinsä pimenevään iltaan ja myysisyyden kruunasi ulkona pehmeästi ja hiljalleen ropiseva loppukesän/alkusyksyn (onko lasi puoli täysi vai puoli tyhjä?) sade. Tarjosimme alkunaposteltavaksi bruschettoja ricotta-hunaja-sitruunankuori-päällysteellä sekä Pepperin itse tekemällä punaisella pestolla ja parman kinkulla. Alkuruoaksi oli kahden salaattirakkautemme liittoa eli Pietarilaisesta Terrassasta kopioimamme avocado-tomaatti-basilika-korianteri-salaatti sekä rakkailta ystäviltämme Herra ja Rouva Fygelta saamamme resepti kurkku-avocado-minttu-fetasalaatista. Pääruoaksi Pepper liekitti Blankon lammaspastaa ja jälkkäriksi, "ahainaniinhelppovalmistaajääkaappiinodottamaantarjoilua"- tiramisua.

Brunssin valmistimme ihanalle ystäväperheelle, joka viihtyikin myöhään iltapäivälle. Sain inspiraation taivaallisen hyvästä Mornings on Mykonos-munakkaasta (resepti löytyy suomeksi myös täältä) jonka ympärille kehitin teemaan sopivaa lisuketta mm. tuota samaa illallisella tarjottua kurkku-minttu-avocado-salaattia (jätin fetan pois koska sitä on munakkaassa), vesimeloni-minttu-inkivääri-appelsiini-smoothiet ja jälkiruoaksi appelsiini-greippi-hunaja-vaahterasiirappi-turkkilainen jugurtti-pinjansiemen-herkkua. Laitattehan kommentin boxiin jos haluaisitte myös näistä reseptit.
***

We have hosted a dinner and a brunch. Today we will receive guests from Finland. We were also invited to a BBQ at Pepper's boss' home. Finnish is a funny language as we use the same word to describe guests and strangers. So the fore mentioned would literally sound in Finnish "we hade strangers for a dinner, we had stangers for brunch and we were invited as starangers to P's boss' home". I think it is difficult to understand as normally the guests you invite to your home are people who you know, like and love. Strange, isn't it?

Well, anyway, we have visited and we have been visited and now we can barely wait for the guests arriving this afternoon from Finland. Our first dinner guests in this apartment were Pepper's colleague and his lovely girlfriend. We made the table outside in our covered terrace and lighted lot of candles to the darkening night. The soft end-of-summer/beginnig-of-autumn (is the glass half full or half empty?) rain made the athmosphere cozy. We served some ricotta-honey-lemon zest-bruschetta and home-made-red-pesto-parma ham-bruschetta as snacks, the starter was our favorite salad love combination: avocado-tomato-basil-coriander salad (recipe copied from a restaurant Terrassa  in Saint-Petersburg) and cucumber-avocado-minth-fetacheese-salad (introduced to us by dear friends Mr. and Mrs. Fyge), as main course Pepper flamed lamb pasta according to recipe of our favorite restaurant in Turku Blanko and as a dessert  ah-always-so-easy-to-make-ready-to-fridge-and-just-serve, tiramisu.

Itse vierailimme Pepperin pomon kotona grillijuhlissa. Juhlat järjestettiin osittain nyyttärinä ja fiilistelin multikansallista tunnelmaa. Alkupalaksi saimme japanilaisen perheen pyöräyttämät sushit, pääruoaksi amerikkalaisten isäntien grillaamaa olut-tölkkikanaa (oluttölkki kokonaisen kanan sisällä!) ja jälkiruoaksi belgialaisten belgialaisesta suklaasta tekemää moussea.

Olemme siis kunnostautuneet sosiaalisissa kontakteissa. Tuntui hirmu hyvälle kutsua kotiin ystäviä kylään, istua iltaa ja viettää suloista sunnuntaita. Hetkiä ja ajanviettoa ystävien kanssa olimmekin kaivanneet. Tänä viikonloppuna pääsemme Pepperin kanssa aivan kahdenkeskisille treffeille, kun ihana ja rakas siskoni on luvannut hoitaa lauantai-illan Panchoa. Olemme varanneet pöydän ravintolasta, jonka ovella meidät on käännytetty pois sillä sillä kertaa emme olleet tietoisia heidän "ei alle 16-vuotiaita lapsia"-politiikastaan. Tällä kertaa menemme ilman alle kuusitoistavuotiastamme.

P.S. Ensimmäisen kuvan kauniin vieraskirjan tilasin ruotsalaiselta Bookbinders Designilta

***
We visited Pepper's boss house for BBQ. All multinational guests brought something to share so as a starter we had sushi made by a japanese family, the american hosts grilled beer can chicken (the can was actually inside of a whole chicken!) and as a dessert we had mousse made of Belgian chocolate and prepared by Belgians.

So we have been social. It felt so good to invite people to our home and just spend relaxed time chatting and enjoying food. That is something we have missed. This weekend I will have a hot date with Pepper, just the two of us as my lovely and dear sister will come over and she has promised to take care of Pancho. We made a reservation on a restaurant where we were once turned away from the door as at that time we were not aware of their "no children under 16 years old"-policy. This time we will go without our under 16 years old.

P.S. The beautiful guest book in the first picture is from Swedish Bookbinders Design

Dress code

Eletään syyskuun viimeistä viikkoa mutta ulkona on ollut useana päivänä yli 20 astetta. Viikonlopuksikin on luvattu +25. Siitä huolimatta ihmisillä on päällä nahkatakkeja ja kaulaliinoja, näin jopa pari pipoa (!). Väritykseltään pukeutuminen alkaa olla syksyisen tummaa.

Kesäkuussa matkustimme Etelä-Ranskaan. Sveitsissä oli lähtöpäivänä lämpöasteita reippaasti yli kaksikymmentä ja Nizzassa suurin piirtein saman verran. Siitä huolimatta ihmisten pukeutuminen oli huomattavan erilaista. Samoista sen hetkisistä sääolosuhteista huolimatta Sveitsissä oltiin "varovaisen alkukesäisiä" kun taas Ranskassa "kuuman välimerellisiä" niin materiaalien, värien kuin leikkaustenkin osalta. Myös Suomessa näki selkeän eron katukuvassa riippuen siitä, olinko Kuopiossa, Helsingissä tai Turussa. Huomasin, että samanlaisesta säästä huolimatta kaupungissa, jossa yleisesti ottaen on lämmin ilmasto, katukuva on huomattavasti kesäisempi ja väritys vaaleampi kuin sellaisen kaupungin katukuva, jossa on yleisesti ottaen kylmempi ilmasto. Ja tämä siis päti vaikka molemmissa kaupungeissa olisi sama määrä lämpöasteita, sama tuulensuunta ja -nopeus ym. vallitsevat sääolosuhteet. Lämpimämmän kaupungin asukkaat pukeutuvat kevyesti, värikkäästi ja sandaaleihin, kun taas "yleisesti kylmemmän" kaupungin asukkailla on tummempaa vaatetta, pitkähihaista, pitkiä lahkeita ja umpinaisia kenkiä.

Havaitsin myös, että sesonkipukeutuminen kesästä syksyyn vaihtuu vallitsevista lämpötiloista huolimatta näissä kylmemmissä kaupungeissa paljon nopeammin. Viime vuonna asuin syyskuun alussa Helsingissä mutta saimme kutsun ristiäisiin Naantaliin. Minulle oli itsestään selvää laittaa sukkahousut ja umpinaiset kengät, isäntäväellä ja muilla Turun seudulla asuvilla oli paljaat sääret ja sandaalit. Tänä vuonna piipahdin Helsingissä elokuun puolivälissä ja jos olisin valokuvannut katukuvaa, olisi voinut luulla olevan lokakuun. Syystakit, huivit ja tummat värit oli kaivettu kaapeista. Turussa sen sijaan kuljettiin vielä elokuun lopussakin spagettiolkain topeissa ja shortseissa. Ottaen huomioon, että kaupunkien välillä on vain 160 km, ero pukeutumisessa oli huomattavasti dramaattisempi kuin mitä tosiasialliset lämpötilaerot olivat.

Pohdin tässä, että johtuuko tämä siitä, että lämpimän ilmaston omaavissa maissa suhtaudutaan positiivisemmin säähän? Vaikka kesäaamuna olisi vähän harmaata, lämpimämmän kaupungin asukkaat uskaltavat pukea shortsit ja teepaidan, koska ennenkin iltapäiväisin on lämmennyt. Vastaavasti taas kylmemmän kaupungin asukkaat vetävät päälle pitkähihaista, koska kylmenee se kuitenkin. Onko esim. Turun asukkailla matalampi kynnys ostaa ja pitää varsinaisia hellevaatteita kuin vaikkapa Helsingiläisillä, koska kesässä on enemmän tosiasiallisia käyttöpäiviä vai onko ilmiö vaan psykologista?

Pohjaako ihmisten pukeutuminen loppujen lopuksi enemmän odotuksiin ja kalenteriin kuin varsinaiseen lämpötilaan ja vallitsevaan säätilaan? Pelkäävätkö ihmiset enemmän palelemista kuin hikoilua? Onko yleisesti ottaen epämiellyttävämpää olla liian vähissä vaatteissa kuin liian kuumissa tamineissa?

Syyskuun lopulla yleensä on kylmempää. Kalenterin mukaan pitäisi olla takkia ja saapasta. Väitänpä, että jos tämänpäiväinen sään mukainen päivä olisi ollut heinäkuussa, lähes kaikki olisivat pukeutuneet vähintään tee-paitaan ja jättäneet sukat pukematta. Mutta enhän minäkään uskaltanut lähteä hameessa kaupungille, jos vaikka sitten kuitenkin olisi tullut yhtäkkiä vilu.

***

It is the last week of September. The past days have been warm and sunny, more than 20 degrees. The forecast promises more than 25 degrees for the upcoming weekend. Despite of these temperatures, there are leather jackets, scarfs and even stocking caps walking on the streets (!). The colors of clothes are turning into autumnish dark. 

In June we travelled to Southern France. On the day we travelled, the weather in Switzerland was clearly more than 20 degrees and Nice had aproximately the same, just a couple of degrees more. However, the way the people dressed was completely different. In Switzerland the people were carefully "beginning of summerish" and in France they were "hot Meriterranean" in terms of fabrics, colors and cuts. Also in Finland I could clearly see the difference whether I was in Kuopio, Helsinki or Turku. I noticed that despite of the exactly the same weather conditions (heat, wind, humidity etc) people in generally warmer cities dress lighter, more colorfully and use sandals when people in generally colder cities wear darker colors, long-sleeved, long leg trousers and closed shoes.   

I have also noticed that the season changes from Summer to Autumn quicker in colder cities, again, despite of the actual weather. Last year I lived in the beginning of September in Helsinki but got invitated to a family event in Naantali. I wore tights and closed shoes, all the guests from Naantali area had bare legs and open-toe high heels.  This year I visited Helsinki at mid August but it looked like mid October. I saw autumn coats, scarfs and dark colors. In Turku people wore even at the end of August tops and shorts. Taking into account that there are only 160 km between these two cities, I think the difference in the way of dressing was much more dramatic than the difference in the temperature.

I wonder if the people in warmer cities have more positive attitude towards weather? Even though it is a cloudy summer morning, they put shorts and t-shirts because they trust that the day will get warm later in the afternoon. Respectively in colder cities people put long-sleeved on a sunny morning because they fear the warm will turn into cold. How about do people in Turku have lower limen to buy and wear clothes for hot weather than people in Helsinki because there are more sunny and warm days in the summer to use them or is it just psychological?

Do people dress based on their expectations and calendar or according to the actual weather outside? Are people more afraid of getting cold than sweating? Is it more uncomfortable to wear too little clothes than too many?

Normally it is colder at this time of the year. According to calendar we should wear boots and sweaters. I allege that if a day like today happened in July, almost everyone would have weared at least t-shirts and been outside without socks. But in the end, I myself didn't dare to leave home in a skirt. What if I have felt chilly all of the sudden?

Swiss Sauna Part II

Kerroin viime viikolla paikallisen "suomalaisen" saunan rakennusmateriaaleista. Tänään vedin tiukan treenin ja menin samaiseen saunaan asianmukaisella istuinalustalla varustettuna, kankut reippaina ottamaan vastaan mitä tuleman pitää mutta mieli ja muu kroppa valmiina rentoutumaan kunnon löylyissä. Lauteilla minut vastaanotti pelästyneen oloinen nainen, joka tiedusteli kuuluuko saunassa todellakin olla näin kuuma. Olivat lämmittäneet saunan yli 100 asteiseksi. Ei edes suomalainen nainen jää sellaiseen kuivaan kuumuuteen heittelemään vettä kiukaalle.

Annan saunalle vielä yhden mahdollisuuden. Mikäli en ensi viikollakaan saa kaipaamiani löylyjä ja lievennystä koti-ikävääni, marssin kyllä vastaanottoon myymään hiukan suomalaista sauna-howta.

***
Last week I wrote about Swiss building materials for "Finnish" sauna. Today I went to the gym again and after hard workout wanted to relax in sauna. I was equipped with appropriate seat cover, my butt was ready to bear whatever comes but my mind and the rest of the body was eager to get relaxed in smooth steam. A scared woman welcomed me in sauna asking whether it is normal that the sauna is so hot. They had heated it over 100 degrees. Not even a Finnish woman stays to throw water on the stones in such a heat.

I will give the sauna one more chance. In case I won't be able to ease off my home-sickness and enjoy sweet sauna experience next week, I will waltz to the gym's management and sell them some Finnish sauna-how.