The Life is Short and the World is Wide

Rakastan matkustamista. Voisin jopa tunnustaa olleeni olevani siihen hiukan addiktoitunut. Oli aika, jolloin koin oloni levottomaksi, jos inboxissani ei ollut vähintään yksiä lentolippuja odottamassa. Panchon syntymän jälkeen olen  rauhoittunut (lue: en tee enää 8 viikon kiertomatkoja mutta pidän vähintään kahta matkaa suunnitteilla). Olen nimittäin sitä mieltä, että miksi maailmassa olisi niin kauniita paikkoja, upeita maisemia, mielenkiintoisia kulttuureja, hauskoja kieliä, ystävällisiä ihmisiä, uskomattomia nähtävyyksiä, henkeäsalpaavan hienoa luontoa ja rikasta ruokakulttuuria, jos sitä kaikkea ei olisi tarkoitettu nähtäväksi, koettavaksi, opittavaksi, haisteltavaksi  ja maisteltavaksi?

Olen noudattanut seuraavanlaista matkustusfilosofiaa:

1. Käy nuorena ja perheettömänä jännissä, eksoottisissa ja jopa ehkä "vaarallisissa" maissa , säästä turvalliset ja helpot kohteet eläkkeelle ja/tai lasten kanssa käytäviksi.

2. Aloita läheltä. Tutustu ensin maahan jossa asut ja asuinmaasi naapurimaihin mutta mikäli kuitenkin matkustat kauemmas, toteuta samaa filosofiaa matkallasi ts. käytä tilaisuus hyväksesi ja tutustu muutamaan kohteeseen "siellä päin" ollessasi.

3. Suosi aitoja kohteita, yksityisyrittäjien/perheiden pitämiä hotelleja, ravintoloita ja muita palveluja. Jos mahdollista, yövy ympäristöystävällisissä hotelleissa ja käytä palveluja, jotka tuovat rahaa paikallisille perheille.

4. Kysy neuvoja paikallisilta. Puhu heidän kanssaan, haastattele, juttele, kysele. Opettele vähintään tervehdys, kiitos ja anteeksi paikallisella kielellä.

5. Maassa maan tavalla.

6. Jos matkustat työsi puolesta, pyri näkemään ainakin yksi asia toimiston, hotellin ja lentokentän ulkopuolta (vaikka se merkitsisi aikaista aamun heräämistä tai ylimääräisiä järjestelyjä)

Kun löydät hyvän hotellin, suosituksen arvoisen ravintolan, mielenkiintoisen museon, miellyttävän day span, näet jotakin huikean kaunista, saat hyvää palvelua, löydät luotettavan taksikyydin tai muuten koet jotakin ikimuistoista ja ihanaa, nappaa mukaan käyntikortti, mielellään kaksi tai kolme.

***

I love to travel. I might even call myself a kind of travelholic. There was a time when I felt anxious if I didn't have flight tickets waiting in my inbox. After Pancho was born, I have calmed down but just to leave the 8 weeks backpacking for shorter trips. I believe that as the world has so many gorgeous places, breath taking sights, interesting cultures, beautiful languages, friendly people, amazingly lovely nature and tasty food it is meant to be seen, experienced, visited, learnt, smelt and tasted.

I have had the following travel philosophy:

1. When young and without kids, visit the exotic and "risky" places and save the easy to be visited when retired or with family.

2. Start with the places which are close by. Get to know the country where you live and its neighbouring countries. In case you travel far away, apply the same philosophy i.e. visit also the places near by once you are there.

3. Visit genuine places, prefer family owned and runned hotels, restaurants and services. If possible, stay in environmental friendly hotels and use services employing the locals.

4. Ask advice and recommendations from the locals. Talk with them, interview and interact. Learn to say hello, thank you and sorry in the local language.

5. When in Rome, you do as the Romans do

6. If you travel for business purposes, try to see at least one thing outside of the office, hotel and the airport (even if it means to wake up at 6 am or making some extra arrangements)

7. When you find a nice hotel, tasty and cozy restaurant, a hip bar, interesting museum, pleasant day spa, you see something amazingly beautiful, find a reliable taxi driver or experience otherwise something you would recommend to friends and family, take a business card or two or three.

Toteuttaessani tuota 6. kohtaa, minulle on kertynyt aikamoinen kasa käyntikortteja. Kotiin palattuani niputan kortit kaupungin mukaan ja jos joku tuttuni on lähdössä matkalle ko. kaupunkiin ja kysyy suosituksia, sujautan hänelle käyntikorttinipun mukaan tai vaihtoehtoisesti skannaan käyntikortit ja lähetän kokoelman sähköpostitse. Näin a) muistan paikan nimen ja osoitteen, b) on nopeaa ja helppoa antaa suositus käyntikortin muodossa ja c) joskus on ensiarvoisen tärkeää saada paikannimet kirjoitettuna paikallisilla kirjaimilla esim. kiinaksi, thaiksi tai venäjäksi.

Asuin erään kevään Buenos Airesissa ja siellä pienimmässäkin liikkeessä pienimmätkin ostokset kääritään silkkipaperiin, sujautetaan toinen toistaan kauniimpiin paperipusseihin ja suljetaan silkkinauhoin. Kerran ostamani alusvaatteet pakattiin punaiseen peltilaatikkoon, jonka kannessa pariskunta tanssii kiihkeästi tangoa. Nykyään laatikko toimii matka-vinkkilaatikkonani. Pengoin eilen laatikkoani jotain etsiessäni ja keksin, että voisin alkaa kirjoitetella teille tiistaisin  mielestäni matkustamisen arvoisista paikoista, seikkailuista, herkullisista ravintoloista, viehättävistä hotelleista tai muista elämyksistä jota voin suositella. Tarjolla olisi mm.  juttu junamatkasta Kiinan Shanghaista Tiibetin Lhasaan, reppumatkasta Mayojen Guatemalaan ja Belizeen, maailman halvimmasta Michelin tähti ravintolasta, monta juttua Meksikosta, lapsiperheen automatkasta Kaliforniassa, maailman eteläisimmästä kaupungista pingviinien Ushuayasta, herttaisesta Sloveniasta, luxus-ekohotellista Filippiineillä, etc. Mitäs sanotte? Tykkäättekö ideasta? Raotanko laatikon kantta?

***
As a result of the habit of collecting business cards, I have them quite a pile and they are bundled as cities. Whenever someone is asking for recommendations, I give them the business cards or scan them and send by email. By doing this a) I will remember the name and address of the place, b) it is easy to provide tips and recommendations and c) sometimes it is essential to have names and addresses written down in local language such as Chinese, Thai or Russian.

I lived one Spring in Buenos Aires and there even the smallest boutiques wrap even the smallest purchases to silk paper, place it in the most beautiful paper bags and tie the package with a satin ribbon. Once I bought some underwear and they were packed in the box in the picture. Nowadays I use the box to store all my business cards. I was looking for something in the box and I came up with an idea. What if I would share with you some beautiful places I have visited, amazing adventures I have had, cute hotels I have stayed at and memorable restaurants I have eaten in?  I have stories about a train trip from Shanghai to Lhasa, Tibet, backpacking in Guatemala and Belize, the world's cheapest Michelin star restaurant, many gorgeous places in Mexico, how to go to a roadtrip to California with a toddler, visiting pinguings in Ushuaya the southest city of the world, romantic sLOVEnia, island hopping in Philippines etc. What do you think? Would you be interested?

Pictures from here and here