Weekend Flowers - Peonies

Kaunein. Suloisin. Hurmaavin. Herkin. - Kukkarakkauteni Pioni.

***

The most beautiful. The most charming. The loveliest. The sweetest. - My flower love, Peoni.

Joys of an Ordinary Day at Home

Tänään kotitöiden lomassa minua ilahdutti...
These things delighted my housework today...

Kaunis tomaattisäilyketölkki *** Beautiful can of tomatoes

Astianpesuaine, joka tuoksuu niin inspiroivan ihanalle sitruunaruoholle ja 

rosmariinille, että itse asiassa pitäisi tiskata ennen ruoanlaittoa.

Dishwashing liquid with such a lovely and delicious scent of lemongrass and rosemary 

Iltapäivän cappuccino vastajauhetuista uusista kahvinpavuista

Afternoon coffee made of freshly ground new coffee beans

Sekä tämä lista 30 yksinkertaisesta iloa tuottavasta asiasta
And this list of  the 30 Most Satisfying Simple Pleasures Life Has to Offer

Flying Chinese Babies

Oli aika, jolloin matkustin melko usein Kiinaan, yleensä suoralla lennolla Shanghaihin Helsingistä, mikä on suosittu kauttakulkukaupunki Aasiaan. Ajan kuluessa huomasin, että reitti oli suosittu myös kiinalaisten vauvojen keskuudessa.

Ensimmäisillä lennoilla manailin huonoa tuuriani löytäessäni itseni aina koneen "crying babies"-osastolta. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että kyseessä ei ollut huono tuuri vaan itse asiassa koko kone oli täynnä vauvoja, kiinalaisia, hieman alle vuoden ikäisiä vauvoja.

Yleensä vauvat matkustivat molempien vanhempien kanssa mutta myös pelkästään äidin kanssa matkaavia vauvoja oli. Mielestäni näitä vauvoja vanhempineen oli poikkeuksellisen paljon reitillä Helsinki-Shanghai mutta yksikään kiinalainen vauvaperhe ei lentänyt kanssani reitillä Shanghai-Helsinki. Seurasin vauvatrafiikkia kasvavalla mielenkiinnolla ja kehitin seuraavat vaihtoehtoiset teoriat vauvojen poikkeukselliselle lukumäärälle.

1. Vanhemmat asuvat Kiinassa ja vauvat ovat syntyneet siellä. Perhe on lomaillut Euroopassa.

2. Vanhemmat asuvat Kiinassa mutta kiertääkseen Kiinan yhden lapsen politiikkaa, he ovat matkustaneet Eurooppaan synnyttämään lapsen ja ovat palaamassa kotiin uuden vauvan kanssa. Kiinan lasten lukumäärää rajoittavat pykälät eivät koske ulkomailla syntyneitä lapsia.

3. Vanhemmat asuvat ulkomailla ja vauvatkin ovat syntyneet siellä. Vauvat viedään Kiinaan rekisteröitäviksi, jotta he saavatt rajoitettuja oikeuksia (kuten päivähoitopaikan) Kiinassa. Kiinalaisen kollegani mukaan tämä ulkomailla syntyneiden vauvojen rekisteröinti tulee tehdä ennen kuin lapsi täyttää vuoden.

4. Vanhemmat asuvat ulkomailla ja vauvat ovat syntyneet ulkomailla. Vauvat viedään Kiinaan isovanhempien hoidettavaksi, jotta vanhemmat voivat tehdä töitä ja ansaita rahaa esim. Euroopassa. 

Vaikka kiinalaisten yleinen kiinnostus matkailuun on Kiinan vaurastumisen myötä kasvanut ja varsinkin varakkaiden kiinalaisten keskuudessa toisen tai kolmannen lapsen kohdalla synnytysmatkailu Kiinan rajojen ulkopuolelle on suosittua, en pidä ensimmäistä tai toista vaihtoehtoa todennäköisinä seuraavista syistä:

a) Kaikki pienen vauvan kanssa matkustaneet tietävät, että on rentouttavampiakin tapoja lomailla kuin kaukomatkailu;

b) En koskaan nähnyt raskaana olevia kiinalaisnaisia paluulennoillani;

c) Vanhempien yleinen habitus ei antanut vaikutelmaa sellaisesta varakkuudesta, että matka-, asumis-, elin- ja synnytyskustannukset sekä yhden lapsen politiikan kiertämisestä annettava kolmen vuoden ansiotuloja vastaava sakko löytyisi takataskusta;

d) Yleensä toinen tai kolmas lapsi mennään synnyttämään naapuriin Singaporeen tai Hong Kongiin tai mikäli samalla iskulla halutaan uusi kansalaisuus ja esim. mahdollisuus opiskelustipendeihin, mennään Amerikkaan.

Olen siis taipuvainen uskomaan teoriaan nro 3 tai 4 mutta tutkimuksistani huolimatta en ole saanut asiaan selvyyttä. Kiinalaiset ystäväni, Finnairin lentoemännät eikä googlekaan tiedä. Asia askarruttaa mieltäni.

Vaikka edellä kuvailemiani kiinalaisia vauvaperheitä ei osunut kanssani paluulennoille Euroopaan, kiinalaisia vauvoja niillä kyllä oli. -espanjalaisten adoptiovanhempiensa kanssa. Tuoreet, hieman haparoivin ottein uusia lapsiaan käsitteleviä vanhempia, jotka todennäköisesti useiden kivuliden vuosien jälkeen olivat viimein saaneet pienen suloisen tytön rintareppuunsa.  - ja nuo hellyyttävät pienet ihmeet olivat autuaan tietämättömiä miten radikaalisti heidän elämänsä oli juuri ottamassa uuden suunnan. 

Passijonossa mieleeni jäi hieman iäkkäämpi pariskunta, joka matkusti kahden n. 4-vuotiaan kiinalaispojan kanssa. Pojilla oli samanlaiset bränikät vaatteet ja lenkkarit. Toinen pojista reagoi jännittävään tilanteeseen itkemällä, kitisemällä ja kiukuttelemalla. Hän ei suostunut pitämään uusia vanhempiaan kädestä kiinni ja hangoitteli vastaan joka käänteessä. Toinen pojista piti isäänsä tiukasti kädestä kiinni, hänen askeleensa oli kevyt, katseensa kirkas ja koko olemus henki valmiutta uuteen seikkailuun. Lennon loppupuolella kuulin hänen jo jakelevan iloisia "hola, hola" tervehdyksiä kanssamatkustajille.

Haluaisin kovasti tietää, mitä noille kaikille pienille kiinalaisvauvoille kuuluu. Niille jotka vietiin vuoden ikäisinä Kiinaan ja niille jotka vietiin sieltä vietiin pois.

***

There was a time when I often travelled to China, usually by taking the direct flight to Shanghai from Helsinki, which is a popular hub for flights from Europe to Asia. I noticed it was also a popular route among Chinese babies.

On my first flights I blamed the bad luck for been seated to "Crying Babies"-section in the plane. Aftrer few flights I noticed that in fact the whole plane was full of Chinese babies of age of almost one year.

Usually the babies travelled with their parents but there were also babies travelling only with their mother. In my opinion the amount of these Chinese little families was extra ordinary on the way to China but none of such Chinese families ever travelled to Europe with me. I followed this baby traffic with an increasing interest and came up with the following theories:

1. The parents lived in China and the babies were born in China. They had vacations in Europe.

2. The parentes lived in China but in order to avoid the Chinese one-child-policy, they had travelled abroad to deliver the baby and they were returning home. Chinese one-child policy does not apply to children born abroad.

3. The parents lived in Europe/abroad and the babies were born there. The babies were taken to China to be registered as the registration will allow them certain benefits in the future such as right for daycare. According to my  Chinese colleague, the registration should be done before the baby turns one year.

4. The parents lived in Europe/abroad and the babies are born there too. The parents were taking their babies to China for grandparents to raise them while the parents continued working and earning money abroad.

Even though the Chinese's interest in travelling has increased during the past years due to general economical growth in China and the birth tourism is popular especially among wealthy Chinese, I do not consider the first two options very likely for the following reasons:

a) anyone who has travelled with a small baby, knows that there are better ways to relax than take a long-haul flight;
b) I never saw a pregnant Chinese woman on the flights to Europe;
c) Parent's general beign did not look as they could afford all travel-, living- and birth expenses plus the fine for avoiding the one-child policy (amount equivalent to three years' salary)
d) usually the second or third child is born in Hong Kong or Singapore; or if the parents wish to have extra benefit such as nationality and possibility to scholarships, they travel to the US.

So I am willing to believe on either option 3 or 4 but despite of my research I have not been able to confirm it. My Chinese friends, Finnair flight attendants nor Google knows.

As said, such Chinese families did not fly with me to Europe but Chinese babies still did. -with their Spanish adoptive parents. New proud parents who after painful years had finally got their baby girl in their slings. -and those cute little miracles who were totally unaware how the course of their lives was just about to change.

When queuing for passport control, I paid attention to an older couple who was travelling with two approx. 4-years old Chinese boys. The boys had brand new clothes and sneakers. The other boy was reacting to the new situation by crying, trying to do the travelling as hard as possible. He did not accept to hold his adoptive mother's hand and was having a tantrum. The other boy instead was holding his father's hand, he was jumping lightly instead of walking, his face was lightened and his whole body language seemed to say that he was ready for new adventures. At the end of the flight I heard him greeting "hola hola" other passangers in the plane.

I would love to know how all those Chinese babies are. -the ones who were taken to China and the ones who were taken out of there. 

Weekend Flowers

Vauva RAKASTAA palloja. Nämä pallokukat on valittu hänen ilokseen. Kertokoon ken tietää mikä kukka tämä on.

***

Baby LOVES round things. I picked these flowers to delight him. If someone knows the name of this flower, please educate me.

The Power of Music

Meillä on viime kuukausina kuunneltu pääsääntöisesti Vauvan Vaakaa, satunnaisesti radiota tai sitten ei mitään. Huomaan olleeni viime aikoina hieman kireä. Löysin aamulla vanhan iPodini ja kytkin sen kaituttimiin randomilla. Oih!!!

Olen aina yhdistänyt musiikkia, tiettyjä biisejä hetkiin, tunnelmiin, elämänvaiheisiin ja kuullessani ne tauon jälkeen palautuvat suuret tunteet, isot ajatukset, fiilikset takaisin. Olen aamupäivän aikana käynyt teinitytön unelmissa Karibialla, fiilistellyt bilevuosiani Meksikossa, muistellut jälkiviisaan hymyn kare huulipielessäni vanhoja sydänsurujani ja tanssinut vauvan kanssa muuten vaan herkullisen hetkuttavia biisejä.

Koko synkkä kevätsadepäivä ulkona on kadonnut, olohuoneessamme paistaa aurinko ja olen onnellinen tähän mennessä eletystä elämästä, muistoista ja siitä, että olen juuri tänään juuri tässä. Näin kaiken pitikin mennä.

Ja tunnelmaan sopien, alla yksi kaikkien aikojen suosikeistani, Diego Torres Tratar de Estar Mejor.

***

Last months we have listened mostly baby songs, occacionally radio or then nothing at all. I notice that I have been a bit tense lately. This morning I found my old iPod and connected to speakers in random mode. Oooh!

I have always connected certain music and songs to moments, moods, events and phases of life. Whenever I hear such songs, all those feelings, thoughts and memories come back. Today I have visited my teenager dreams in Caribbean, enjoyed my party-years in Mexico, casted (smiling) my mind back to  my old heartbreaks and danced with the Baby many moving songs.  

The whole rainy and dark day is gone and the sun is shining in our living room. I am happy for each day and moment lived and experienced and happy to be have this life here today. This is exactly how things should have gone.

Related to these thoughts, may I present one of my all time favorites, Diego Torres Tratar de Estar Mejor

Something Blue in Lago Maggiore

Kaipasimme lämpöä ja lähdimme Alppien aurinkoisemmalle puolelle Lago Maggioren rannoille. Matkustimme junalla 4.5 tuntia ja pääsimme nauttimaan rapsakasta kymmenestä plus asteesta ja tunnelmallisesta sateesta. Sään inspiroimana kuvasin kaikkea sinistä.

We wanted some warm weather and travelled 4.5 in train to the sunny side of Alps, Lago Maggiore. Some crispy 10 plus degrees and cozy rain welcomed us. Inspired by the weather, I photographed everything blue.

Season Flowers

Rakastan tuoreita kukkia ja ilahdun, kun voin nauttia kauden kukista kotona. Viime kuussa kirsikankukat, tällä viikolla huumaavat tuoksuiset syreenit. Perjantai-aamun "Mummy and Me"-Pilates pidetään torin kulmalla, taidanpa taas venytellä vetreitä lihaksiani tunnin jälkeen ja katsoa millaisia tuliaisia paikallisilta puutarhureilta löytyy viikonlopuksi.

***

I love fresh flowers and it brings me joy when I can have season flowers in my own living room. Last month we enjoyed cherry blossoms, now it is time for lilacs. "Mummy and Me"-Pilates on Friday mornings is just next to the marketplace,  I am excited to see what the local gardeners will have for me for the weekend. 

The Secret International Mothers' Club

On olemassa salainen, kansainvälinen äitien klubi, jonka olemassa olosta en tiennyt ennen kuin tulin raskaaksi. Yllättäen ne ystävättereni, kollegani, sukulaiseni ja tuttuni, jotka jo olivat äitejä, muuttivat suhtautumistaan ja käytöstään minua kohtaan, kun kerroin raskaudestani. He jakoivat kanssani intiimejä kertomuksia omista raskauksistaan, synnytyksistään ja lapsistaan. He halusivat antaa kullanarvoisia vinkkejä. He halusivat lahjoittaa vauvantarvikkeita. He halusivat kuulla miten raskauteni etenee. He halusivat auttaa kaikessa raskauteen, synnytykseen ja vauvan saamiseen liittyen. Heistä tuli läheisempiä, lämpimämpiä ja huomaavaisempia minua kohtaan.

Muutos tapahtui myös tuntemattomien naisten kohdalla. Vatsani kasvaessa naiset kaduilla, lentokoneissa, ostoskeskuksissa, hotelleissa, junissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa alkoivat jutella kanssani raskaudestani ja lapsista. Sain osakseni ennen kokematonta positiivista, alussa jopa hämmentävää, huomiota, huolenpitoa ja kiinnostusta. Koin ilmiön niin Suomessa, Vietnamissa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Hollannissa kuin Espanjassakin. Naiset saattoivat olla nuoria, keski-ikäisiä tai vanhoja. Iällä, kansallisuudella tai kulttuurilla ei tuntunut olevan merkitystä mutta heitä kaikkia yhdisti se, että he itse olivat äitejä.  Jossain vaiheessa ymmärsin, että oman raskauteni myötä minut oli hiljaisella, sanattomalla sopimuksella otettu mukaan tuohon kansainväliseen äitien klubiin, jonka jäsenyyttä en ollut edes ymmärtänyt hakea.

Nyt, kun olen itse äiti, olen huomannut saman reaktion itsessäni. Kuullessani ystävieni (tahi tuntemattomien) raskauksista, olen heti tuntenut heihin uudenlaista  yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaistonvaraista hengenheimolaisuutta. Tänä Äitienpäivänä tunsin nöyrää kiitollisuutta paitsi omasta äitiydestäni (mikä nykypäivänä ei ole lainkaan itsestäänselvää), omasta rakkaasta äidistäni mutta myös tuosta yllättävästä klubin jäsenyydestä, jossa naiset pitävät yhtä, auttavat toisiaan ja jakavat niin iloja, arkipäivän vinkkejä ja kokemuksia kuin huonojen päivienkin tuntemuksia. Pysyköön klubi yhtä avoimena ja aktiivisena aina!

***

There is a secret international mothers' club which existence I was not aware of before I got pregnant. All of the sudden my friends, colleagues and relatives, who are mothers, changed their attitude and behavior when I told them about my pregnancy. They started to share their intimate stories about their pregnancies, child birth and children. They wanted to give me valuable advices. They wanted to give me baby related gifts. They wanted to hear how I was doing. They wanted to help me in everything which was related to pregnancy, giving birth and taking care of the baby. They became closer, warmer and more attentive than before.

The phenomenon was also seen in strangers. As my belly grew, women on the streets, shopping malls, airplanes, trains, hotels and other social events started to talk to me about pregnancy and children. I was awarded this positive, un-experienced, at the beginning even confusing, attention, interest and care. I noticed the phenomenon in Finland, Vietnam, Mexico, United States, Holland and Spain. The women were young, middle-aged or old. The age, nationality or culture didn't seem to play any role, the only common factor was that they were mothers too. At some point I understood that I had been silently accepted to this secret international mother's club that I had not even applied for the membership.

Now, when I am a mother, I have noticed the same gut reaction in myself. Whenever I hear news that some of my friends is pregnant, I instantly bond differently and feel instinctive affinity between us (most likely the mother-to-be does not understand it yet though!). This Mothers' Day I felt huge and humble gratefulness for being blessed to be a mother, to have such a great and dear mother and to be part of such beautiful club, where mothers support each other and share their joys, sorrows and everyday tips. Let's all do our share to keep that club alive and active. 

Suloisen makea ensimmäinen Äitienpäiväni
My sweet first Mothers' Day

Rakkaimpani jotka tekivät minusta äidin.
My dearest who made me mother.

 

Mamille pitsiä, pioneja ja spa-hoitoja
Peonies, lace and luxury spa-treatments for mama

Art Lovers in Bern

Vauvani on kiinnostunut taiteesta. Kun hän oli 3kk, menimme koko perhe Edgar Degasin näyttelyyn. Laitoin hänet kantoreppuun. Hän tarkasteli Degasin balettitanssijoita ja kylpijänaisia niin tarkkaavaisesti, että useampi museovierailija tuli tiedustelemaan katsooko vauvani todellakin taidetta. Siitä lähtien olen ajoittanut taidenäyttelyt hänen valveillaoloaikaansa.

Suomessa kävimme Ateneumissa katsomassa 52 Sielua-näyttelyn. Hän oli hieman levoton. Leena Luostarisesta hän piti osittain. Zürichin taidemuseossa esillä ollutta Marc Chagallia hän rakasti. Jopa sellaisella intensiteetillä, että ranskalaiset nunnat tulivat luoksemme ihmettelemään 6 kk ikäistä vauvaa, joka oli niin kiinnostunut Chagallin tauluista. Baselilaisten kokoelmista kerätyistä Picassoista hän sen sijaan ei pitänyt.

Vaari oli käymässä meillä ja hänen lempitaiteilijansa on Paul Klee. Lonely Planet kertoi, että Bernistä löytyy Paul Klee Zentrum, joten vuokrasimme auton ja lähdimme matkaan. Keskuksessa on tuhansia Paul Kleen töitä, joista kootaan näyttelyitä eri teemojen ympärille. Tällä kertaa vuorossa oli yhteisnäyttely Paul Klee & Alexej Von Jawlensky. Lapseni tuntui pitävät enemmän Jawlenskystä kuin Kleestä. Jawlenskyn "Kreolin" työstä hän piti eniten, sekä Kleen käsinukeista. Itse ihastuin Renzon Pianon suunnittelemaan rakennukseen, kaunista!

Vappupäivän lounaan nautimme auringon paisteessa Terasse & Casa ravintolan terassilla Aare-joen turkoosin veden äärellä. Mielestäni minulla oli hauska vappuyllätys ja kaivoin laukustani yo-lakit. Mieheni suostui pitämään sitä vain kuvanoton ajan, höh.

***

My baby loves art. When he was 3 months old we went to see an exhibition by Edgar Degas. I put him in a baby sling and he was watching the paintings with such an intensity that many of museo visitors came to ask me if my baby is really watching the art. Ever since we have visited art museums when he is awake.

In Finland we went to see "52 Souls", he was a bit impatient. We also visited Leena Luostarinen Tiger Drawer, he kind of liked it. In Zürich Kuknsthaus we saw Marc Chagall and he LOVED his colorful paintings. He was looking Chagall's paintings with such an interest that a couple of French nuns came to talk to us and wondered about my 6 months old baby with such an interest in art. Instead the Picasso retrospective from Basel collection was not his favorite.

My father-in-law was visiting us and his favorite artist is Paul Klee. We found out that there is a Paul Klee Zentrum (designed by lovely Renzo Piano!) in Bern. We rented a car and off we went. Zentrum has thounsands of Paul Klee's works and there are exhibitions around different themes. This time there was a co-exhibition with Alexej Von Jawlensky. My son is apparently more into Jawlensky than Klee. Especially he liked Jawlensky's "Kreolin" but also Klee's hand puppets. I loved the building!

After feeding our souls in the art exhibition we headed for 1 of May lunch in Terasse & Casa, a lovely lounge/terasse by the turquoise Aare river crossing Bern. 

Lastenhuoneen kirjahyllystä löytyy nyt muisto Vaarin kanssa tehdystä retkestä.
Nursery's bookshelf contains now a souvenir from a trip made with grandpa. 

Lounch at "Bern's Riviera", Terrasse & Casa.

At home

Meillä alkaa näyttää kodille. / It is starting to look like home.