Sunday, February 16, 2014

The Old Lady in the Mirror


Jokin aika sitten vietimme rakkaan ystäväni, kutsuttakoon häntä vaikka nimellä Chikara Senren, kanssa tyttöjen iltaa. Tukat oli nätisti, sumusilmät säihkyivät ja korkkarit kopisivat. Vietimme alkuiltaa ystävättäreni luona ja ennen puolta yötä suuntasimme kohti keskustaa. Matkalla Turun yöhön, näimme tyttöjoukon, jonka keski-ikä oli n. 22 vuotta. Tytöt olivat nättejä, sileitä ja täynnä sellaista energiaa, joita vain kaksikymppisillä voi olla. Sääret olivat pitkiä, reidet kapeita, ihot kuulaita ja yhtäkkiä koin itseni hyvin vanhaksi.  Ihmettelin ääneen miten olen viimeisen puolentoista vuoden aikana niin äkisti vanhentunut, muuttunut suorastaan tädiksi. Tuntui, että olen vanhentunut ainakin viisi vuotta Panchon syntymän jälkeen. Silmänaluset ovat tummemmat, iho harmaampi, rypyt syvemmät. 

Päivittelin tapahtunut mutta Chikara sanoi minun puhuvan pötyä. Hänen teoriansa mukaan en näytä yhtään sen vanhemmalle kuin mitä näytin puolitoista vuotta sitten mutta koska olen henkisesti kasvanut ja viisastunut ainakin viisi vuotta lapsen syntymän myötä, itse näen peilistä vanhemman naisen. Chikara  kertoi, että harhakuvani on tyypillinen monella tuoreella äidillä ja lohdutti sen menevän pian ohitse. Ajattelin, että hän hyvänä ystävänä yrittää vain lohduttaa minua, kunnes hän esitti tiukan kysymyksen: "Kuinka moni äidiksi tullut ystäväsi näyttää mielestäsi paljon vanhemmalta kuin aikaisemmin?". Kävin mielessäni läpi ystävättäreni ja totesin, että kaikki heistä ovat lapsen saamisen jälkeenkin kauniita, upeita, nuoria, hehkuvia, heleitä ja kertakaikkisen ihanan näköisiä, eikä kukaan heistä näytä viittä vuotta vanhemmalta. Chikara vakuutti, etten tee tuohon joukkoon poikkeusta. Vanheneminen on vain omassa päässäni ja hän lupasi, että kunhan aikaa hieman kuluu, katsoo peilistä taas oma "vanha" minäni, siis nuori nainen, jolla vaan sattuu olemaan äitiyden mukanaan tuomaa elämänkokemusta, kypsyyttä ja vastuuntuntoa.

Näin ystävänpäivän jälkimainigeissa haluan kiittää viisasta ystävääni Chikara Senreniä, joka saa minut aina paremmalle tuulelle, uskomaan itseeni ja tuntemaan itseni eheäksi. Kiitän myös kaikkia niitä ihania, upeita, kauniita ja mielettömän hienoja naisia (lapsilla ja ilman lapsia), Ystäviäni Helsingissä, joiden hurmaavasta seurasta olen saanut viime päivinä nauttia sekä tietysti niitä, joita en käytännön syistä tänä viikonloppuna tavannut. Rakkaat ystävät, kiitos että olette, teette elämästäni onnellisemman!
***

Some time ago me and my dear friend, let's call her here Chikara Senren, had a girls' night out. On our way to the city center, we saw a group of young girls in their twenties. Even though we had our hair beautifully done and we were all dressed up, suddenly I felt very old. I said to my friend that after Pancho was born, I look at least 5 years older  than 18 months ago. I think my face has more wrinkles, my skin got grayer and I look very matronly.

Chikara said that all I was saying was nonsense. According to her theory I did not look any older, it was just all the life experience, responsibility and maturity gained after having a baby greeting me in the mirror and in my own eyes I see myself older. Chikara also told me that such delusion is common among new mothers and it will pass. First I thought that she was just trying to make me feel better but then she asked me the question: "How many of your friends look older than they did before having children?". I went though all my friends in my mind and came to the conclusion that all of them look gorgeous. They glow, they shine and they rock. None of my friends look older than before, on the contrary they look absolutely fabulous, even after having a child (or children). Chikara convinced me that I am not an exception. Looking older is just in my own head and she promised that after some time, the "old me" will come back and a young woman (just with a child and more life experience) will look me back in the mirror again.

As it was Valentine's Day on Friday and in Finland it is considered more as a celebration of friendship than a romantic couple's day, I would like to thank my wise and beloved friend Chikara Senren for always cheering me up and making me to believe in myself. I also want to thank all those wonderful, pretty, lovely and beautiful women (with and without children) who I am honored to call my friends. You are absolutely fantastic and without you my life would much be so much emptier!


Picture from here

No comments:

Post a Comment